Suomessa alkava, maailman mittakaavassakin ainutlaatuinen perustulokokeilu on onnistunut, jos se lisää ihmisten toimeliaisuutta. Ihanteena olkoon mahdollisuuksien tasa-arvo: valtio takaa kaikille perustulon, jonka päälle jokaisella on mahdollisuus halujensa ja kykyjensä mukaan tienata lisää ilman byrokratiaa ja kannustinloukkuja.
Ihannetapauksessa pienikin lisätyö muuttuu houkuttelevaksi. Se olisi kansalaisen etu, valtion etu ja myös niiden etu, jotka syystä tai toisesta eivät työhön kykene. Mitä enemmän työtä tehdään, sitä enemmän maksetaan veroja, jolla puolestaan rahoitetaan perustulo ja muuta hyvinvointia.
Erityisen tärkeä perustulo on yrittäjyyden edistämisen kannalta. Yksinyrittäjien määrä on kasvanut 40 000 henkilöllä kymmenen vuoden aikana. Yksinyrittäjät ovat sosiaaliturvan väliinputoajia.
Jos yksinyrittäjän tulot äkillisesti putoavat, vaikkapa markkinatilanteesta johtuen, hän joutuu elämään säästöjensä varassa. Jos yksinyrittäjä olisi työntekijä, hän saisi päivärahaa tai soviteltua päivärahaa. Suomessa yrittäjä voi saada työttömyyspäivärahaa neljän kuukauden kuluttua toiminnan keskeyttämisestä eikä osakeyhtiömuodossa harjoitettua toimintaa voi keskeyttää.
Perustulo takaisi jokaiselle yksinyrittäjälle 550 euron kuukausitulon. Sen olettaisi rohkaisevan ja kannustavan sekä yrittäjyyteen että lyhytaikaisten työnsuhteiden vastaanottoon ja aktiiviseen hakemiseen.
Jos Suomessa olisi yrittäjiä yhtä paljon kuin EU-maissa keskimäärin, olisi yrittäjiä 55 000 henkeä nykyistä enemmän. Tämän vajeen täyttyminen parantaisi työllisyyttä merkittävästi.
Perustulo toivottavasti parantaa myös yrittäjyyshaluja, jotka Suomessa ovat EU-maiden alhaisempia. Jos suomalainen saa vapaasti valita, niin 69 prosenttia valitsee mieluummin palkkatyön ja 26 prosenttia yrittäjyyden ja 5 prosenttia ei kumpaakaan. Yhdysvalloissa ja parissa EU:n kärkimaassa prosentit ovat päinvastaiset.
On hyvä, että perustulo toteutetaan rajattuna kokeiluna. Ihmisten käyttäytymistä on vaikea ennakoida.