Miten maakunnan laitaosien ja pienten kuntien lähisosiaali- ja terveyspalvelut hoituvat uudessa sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) mallissa? Keskitetäänkö palvelut entistä suurempiin yksiköihin ja onko niitä haettava nykyistä kauempaa? Mitkä terveyskeskukset ja osastot säilyvät tulevaisuudessa missäkin kunnassa?
Muun muassa nämä kysymykset herättivät keskustelua Kuusamossa perjantaina järjestetyssä PoPSTer-hankkeen Taivalkosken ja Kuusamon kuntakierroksen yleisötilaisuudessa.
Taivalkoskelaisilla yksi suurimmista huolista on pelko vuodeosaston kohtalosta. Alustavissa luonnoksissa tulevilta hyvinvointiasemilta ja sitä myöten myös Taivalkoskelta oltaisiin viemässä akuuttitarkoituksiin tarkoitetut sairaansijat.
Taivalkosken mukaan hyvinvointiasemilla pitää jatkossakin löytyä sairaansijoja lyhytaikaisiin tarpeisiin tilanteissa, joissa potilas ei tarvitse varsinaista sairaalahoitoa, mutta häntä ei kuitenkaan voida kotiuttaa vielä omaan kotiinsa.
Pitkien etäisyyksien ja harvaan asuttujen kuntien ratkaisut pitäisi miettiä omalta pohjalta, sanoo Taivalkosken kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuomo Horsma.
– Oltaisiin pärjätty hyvin ilman uudistusta. Miellä on terveyspalvelut hoidettu erittäin kustannustehokkaasti tähänkin asti. Onko laskettu kustannuksia, mikäli osastopaikat lähtevät?
Taivalkosken kuntapäättäjiä harmittaa myös kunnan oman edustuksen puute sote-uudistuksen mallia suunnittelevissa työryhmissä.
– Emme ole saaneet nimeämispyyntöä mihinkään työryhmään. Olisiko se sitten muuttanut tilannetta mitenkään, kun ehdotukset tehdään laskelmien pohjalta, pohtii kunnanjohtaja Jukka Mikkonen.
– Taivalkoski on ollut ulkona valmistelusta. Meiltä ei ole yhtään henkilöä työryhmissä, kertoo kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtaja Heli Hietala.
Hietalaa sairaalapaikkojen mahdollinen vieminen Kuusamoon harmittaa.
– Meillä on erittäin hyvät peruspalvelut. Mitähän muuta, kuin vuodeosastoa ollaan meiltä muuttamassa? Missä taivalkoskiset käyvät jatkossa neuvolassa tai röntgenissä? Kyllä meillä tulisi ehdottomasti olla oma hyvinvointikeskus, Hietala kertoo.
Alustavassa luonnoksessa Pohjois-Pohjanmaalle on luonnosteltu 13 hyvinvointikeskusaluetta, joista suurin osa ihmisistä tulisi saamaan kaikki tarvitsemansa avopalvelut. Luonnoksessa Kuusamo ja Taivalkoski muodostaisivat yhden hyvinvointikeskusalueen.
Perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys tulee jatkumaan Kuusamossa.
– Ikäihmisten palvelujen osalta tavoitteena on, että ikäihminen asuu kotona erilaisissa asumisympäristöissä ja elää oman näköistä elämää tarvitsemansa tuen ja palvelujen turvin. Kukaan ei asu terveyskeskuksen vuodeosastolla eikä pitkäaikaisesti laitoshoidossa, kertoo PoPSTer-hankkeen projektipäällikkö Kirsi Paasovaara.
Koko maakunnan alueella kehitetään terveyspalveluiden ohjausta ja neuvontaa, sähköisiä palveluita, etävastaanottotoimintaa, toimivaa ensihoitoa, kuntoutusta ja kotisairaalatoimintaa. Ikäihmisten palveluissa panostetaan muun muassa toimivaan palveluohjaukseen, monimuotoiseen kotihoitoon, perhehoitoon sekä uudentyyppisiin asumismuotoihin.
Kuusamossa soten mukanaan tuomiin muutoksiin on alettu valmistautua hyvissä ajoin. Ikäihmisten palvelut on eriytetty omaksi palvelukokonaisuudeksi ja muun muassa kotihoito toimii hyvin, kertoo Kuusamon perusturvajohtaja Markku Kipinä.
– Tehostetun palveluasumisen käyttöaste on alhainen, eikä vuodeosastolla makuuteta turhia päiviä.
Terveyskeskuksessa akuuttiosastot siirtyvät samaan kerrokseen, mikä tuo synergiaetuja ja kustannustehokkuutta osastojen välille.
– Aktiivisesti ja hyvillä mielin viedään sote-uudistusta osaltamme eteenpäin. Tosin oltaisiin pärjätty ilman maakuntaakin, mutta rempassa ollaan mukana, kun tarve siihen on.
Epäselvää vielä on, että mitä työllisyyden hoito ja kunnille jäävä hyvinvointityö jatkossa käytännössä tarkoittaa. Mikä kuuluu kuntien ja mikä maakuntien tehtäväkenttään, Kipinä pohtii.
Sote-uudistus
Suunniteltu sote- ja aluehallintouudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty.
Muutos koskettaa kaikkien kansalaisten palveluja ja tuhansien ihmisten työtä Pohjois-Pohjanmaalla.
Maakunnan haasteina tulevaisuudessa ovat yli 75-vuotiaiden määrän suuri kasvu sekä korkea sairastavuus. Pohjois-Pohjanmaan sairastavuusluvut ovat 21,5 prosenttia keskimääräistä korkeammat valtakunnan tasoon verrattuna.
PoPSTer-hankkeessa luodaan mallit ja toimenpideohjelma siitä, millä tavalla sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään ja tuotetaan Pohjois-Pohjanmaalla 1.1.2019 alkaen.
Hankkeen raportti valmistuu kesäkuun loppuun mennessä. Se sisältää muun muassa ehdotukset maakunnan sote-palveluverkoksi ja toiminta-alueiksi.
Ennen raportin valmistumista PoPSTer-selvitysryhmä käy kiertämässä maakunnassa kuulemassa palautetta jatkotyöhön ja kertomassa alustavista ehdotuksista.
