SM-pilkkeihin osallistuminen ei hyytynyt uuteen saaliskalojen tappamissääntöön. Järjestäjien odotukset täyttyivät lauantaina, kun Kuusamojärven jäälle starttasi Raatesalmen rannasta noin 1060 pilkkijää. Sääntömuutosten pelättiin ennakolta verottavan tuntuvasti osallistumista.
Pilkkijät ympäri Suomea tulivat kuitenkin uskollisesti Kuusamojärvelle, mutta ankaraa kritiikkiä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön läpi ajamat sääntömuutokset aiheuttivat. Vaatimusta saaliskalojen välittömästä tappamisesta pidettiin sekä hankalana että epäreiluna. Toinen jälkipotkintaa aiheuttanut sääntömuutos koski GPS:n käytön sallimista.
Eeva Enojärvi Kuusamon Uistinseurasta voitti Kuusamojärvellä naisten sarjan 2,9 kilon ahvensaaliilla. Yleisessä sarjassa punnittiin 340 pilkkijän saalis. Voiton vei Tero Kankaanpää Lakeuden Urheilukalastajista 5,1 kilolla. Joukkueista parhaiten söi Lakeuden Urheilukalastajilla, joiden saalis painoi 12,9 kiloa.
Kisan toiseksi suurimmassa sarjassa, veteraanimiehet 70, osallistujia oli reilut sata. Voiton vei Pekka Kokko Kivijärven Kalaveikoista, saalis 4,3.
SM-pilkillä istuttiin Kuusamojärvellä aurinkoisessa säässä, mutta hyytävä tuuli teki kelistä karun. Kylmä tuuli toi oman sävynsä myös saaliskalojen tappamiseen, joka ennakolta arvioitiin hankalaksi ja aikaa vieväksi.
Ehdin hyvin tappamaan nämä neljä ahventa, naureskeli Viitasaaren nokassa pilkillä istunut Esa Ryhänen. Pohjois-Karjalasta Kuusamoon kuntolomalle tullut pilkkijä ei silti kannata tappamissääntöä, jota ei ole pystytty vielä perustelemaan.
– Miksi se koskee vain pilkkijöitä ja miksi sitä kiirehditään kun vielä ei ole tutkimustieto siitä onko kalalla tunteet ja hermoja.
Sääntöä pidetään epäreiluna myös lajin sisällä. Esimerkiksi reumaa sairastaville tai verenohennuslääkkeitä käyttäville varsinkin ahvenen tappaminen voi olla ylivoimaista.
Tappamissäännöstä tuskin tulee käytäntö, arvioi Mikael Tapio saaliskalojen seulontapaikalla.
– Jos tulee, niin huono käytäntö.
Ryhänen harmitteli sitäkin, ettei kala, jolta on käännetty niskat nurin, kelpaa kenellekään.
– Kalajalostamot tuskin pystyisivät ottamaan isojen kisojen saaliskaloja jatkojalostettavaksi. Eihän kala, jolta on niskat nurin, mene läpi mistään laitteesta.
Saaliskalan tappamissäännön noudattamista valvottiin SM-pilkeissä punnituksen yhteydessä silmämääräisesti. Eläviä kaloja ei seulalla näkynyt ja kuolleen kalan niin sanottu jälkipotkintakaan ei aiheuttanut tulkintavaikeuksia.
Pilkkijöissä sen sijaan jälkipotkintaa aiheutti myös sääntömuutos, joka sallii GPS:n käytön kisoissa.
– Juoksijat löytävät suoraan parhaille paikoille, valitteli Ryhänen.
Se on liian helppoa, sanoi myös Leila Jurvanen. Keiteleeltä tullut pilkkijä tutustui kisa-alueeseen perinteisesti kartalla.
– En silti sano, että en milloinkaan ala käyttämään sitä. Jos GPS on kohta kaikkien käytössä, ilman sitä ei kilpialuissa enää pärjää. Sitten se on opeteltava.
Kuusamojärven SM-pilkeistä alkoi Erämaa-Kuusamon pilkkiviikko. Osakilpailuja on kaikkiaan kymmenen.
Pilkkikisojen ydinporukka alkaa olla 60-70-vuotiaat, sanoi SM-pilkkien kilpailun johtaja Rauno Veteläinen.
– Tänään yleisessä sarjassa oli reilusti väkeä, noin 400 pilkkijää, mutta jo viime vuonna pilkkiviikolla nähtiin sellaisia yksittäisiä kisoja, joissa veteraanisarjassa oli enemmän osallistujia kuin miesten yleisessä sarjassa.
Akkukairan käyttäminen sallittiin sääntömuutosten yhteydessä veteraanisarjoissa kaikille. Sellainen nojaili myös Kari Honkosen reppuun. Honkonen istui potkurin penkillä tutkimassa Kuusamojärven karttaa vielä kymmenisen minuuttia startin jälkeen.
– Inva-kortilla saa luvan apuvälineisiin. Potkuri on tälle kelille oikein hyvä, kun on näin hyvä väylä.
Raatesalmen rannasta pääsi järvelle jäätietä pitkin.
Tulevaisuus näyttää mitkä apuvälineet yleistyvät ja sallitaan, akkukairan tapaan kaikille, veteraanisarjojen valtaamissa pilkkikilpailuissa.
Pilkkikilpailujen tulokset sivulla 10.
