Nyt, kun laboratorio ei enää ole terveyskeskuksen omaa toimintaa, herää väite, että lääkäreitä kehotetaan vähentämään lähetteiden kirjoittamista.
Ylilääkäri Hanna Raittinen myöntää, että tutkimuksia on syytäkin vähentää, mutta muista syistä.
– Tarvittavat tutkimukset kyllä tehdään. Siitä täytyy olla molemminpuolinen luottamus, jotta tutkimukset saadaan kohdennettua oikein. Meillä on oltava jatkuvasti kehittyvää tietoa siitä, mitä kannattaa tutkia.
Vähentämisen varaa Raittisen mukaan on rutiininomaisesti määrättävissä laboratoriotutkimuksista. Niiden tarpeellisuuden tarkasteleminen on lääkäreiden ja sairaanhoitajien vastuulla.
– Tarvitaanko esimerkiksi verenkuva tai kolesterolimittaus jokaisella kontrollikäynnillä. Jokaisella tutkimuksella pitää olla perusteltu syy ja aihe.
Laboratoriotutkimusten tarkoituksenmukaisuutta on varaa tarkastella.
– Esimerkiksi molempien maksa-arvojen selvittäminen on turhaa, jos toinen arvo riittää antamaan vastauksen. Se vain tuplaa hinnan.
Varmuuden vuoksi ei riitä laboratoriolähetteen syyksi.
Paine tarkastella lähetteiden määrää ei Raittisen mukaan tule siitä, että omasta laboratoriotoiminnastaan luovuttu.
– Aina kun tehdään tutkimuksia, niistä syntyy kustannuksia. Näin on tapahtunut ja tapahtuu jatkossakin.
NordLabin hinnat pohjautuvat Raittisen mukaan kustannuksiin. Liiketaloudelliset hyödyt eivät yletty julkisiin palveluihin, Raittinen sanoo.
– En rinnastaisi NordLabia yksityiseksi toimijaksi vaan enemmänkin palveluja yhdistäväksi toimijaksi, johon on tarkoitus saa mukaan kaikki alueen kunnat. Tämä on juurevaa yhteistyötä tulevaa soteakin ajatellen.
Laboratoriopalveluiden siirtäminen NordLabille on kahden vuoden valmistelun tulos. Vuonna 2014 allekirjoitettu aiesopimus sai alkunsa, kun terveyskeskuksen laboratorioon ei tahtonut löytyä kemistiä eläkkeelle siirtyneen tilalle.
– Laboratorio on ollut itsenäinen ja toimiva, mutta kuitenkin tarvitaan alueellista yhteistyötä ja uusia toimintatapoja.
