Pääkirjoitus
Hyvän virkamiesvalmistelun mukaisesti Kuusamon kaupungin budjetti on tapana rakentaa tulopuoleltaan varovaisuusperiaatetta noudattaen. Usein on käynyt niin, että tulot arvioidaan alakanttiin, ja niin kävi myös tänä vuonna.
Kuusamo saa valtionosuuksia miljoonan arvioitua enemmän, kaikkiaan 46,4 miljoonaa euroa vuonna 2016. Valtionvarainministeriö vahvisti laskelman vuodenvaihteessa.
Lisämiljoona luonnollisesti helpottaa budjettipainetta. Kakkukahvit voi sen kunniaksi juoda, mutta suurin riemujuhliin ei ole aihetta. Jos verotulot ja valtionosuudet yleensä arvioidaan budjetissa alakanttiin, niin samoin on tupannut käymään menoille. Menojen lisäys on usein vähintäänkin kumonnut lisätulot.
Tänä vuonna riski on erityisen suuri, sillä suurimmalle rahankäyttäjälle, perusturvalle, budjetoitu summa on epärealistisen alhainen. Perusturvan menot kaikista kaupungin menoista kattaa yli puolet, joten toimialan merkitys on suuri.
Viime vuonna perusturva ylitti budjetin 2,5 miljoonalla eurolla, mikä vei kaupungin tuloksen miljoonan alijäämäiseksi. Tälle vuodelle perusturva sai budjettiraamin, joka on 1,5 miljoonaa pienempi kuin viime vuoden toteuma. On kohtuullista realismia olettaa, että perusturvassa rahaa menee vähintään sama kuin viime vuonna, joten vähintään puoli miljoonaa budjetti on edelleen vajaa. Näin arvioiden kaupungin kuluvan vuoden tulos olisi puoli miljoonaa tappiollinen.
Perusturvan alibudjetoinnista on turha puhua, sillä budjettia on kasvatettu vuosi vuodelta kaiken liikenevän kasvuvaran verran sekä suhteellisesti että euromääräisesti. Väestön ikääntyminen maksaa Kuusamossa puoli miljoonaa lisää joka vuosi.
Tulossa olevan sote-uudistuksen takia Kuusamo välttää äkkiliikkeitä taloudessaan. Kun talouden perusta on edelleen vahva ja hyviltä vuosilta riittää ylijäämiä, ei hätiköintiin ole tarvetta.
Pohjois-Pohjanmaalla sote-uudistuksen tavoitteeksi on otettu ennakoidun menojen kasvun puolittaminen.