Ruotsalainen 16-vuotias ympäristöaktivisti Greta Thunberg on Nilon koulussa opiskelevan 9-luokkalaisen Satu Koivulan esikuva. Thunberg aloitti perjantaiprotestit viime vuoden elokuussa ennen valtiopäivävaaleja Ruotsin parlamentin edustalla saadakseen huomiota ilmaston lämpenemiselle. Nyt hän on ehdokkaana tämän vuoden Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.
Valtiopäivävaalien jälkeen Thunberg ilmoitti jatkavansa protesteja perjantaisin ja pyysi ihmisiä ympäri maailmaa liittymään mielenilmaisuihin. Tämä on inspiroinut tuhansia koululaisia ympäri maailmaa järjestämään vastaavia tapahtumia.
Eilen oli Kuusamon vuoro, kun Nilon koulun oppilaat marssivat ilmastonmuutoksen pysäyttämisen puolesta Nilon koululta lukiolle, missä järjestettiin iltapäivällä Snoukataanko Rukalla vielä vuonna 2080 -tapahtuma.
Satu Koivula on huolissaan ilmastonmuutoksesta sekä globaalisti että oman kotiseutunsa näkövinkkelistä katsottuna.
– Kuusamo elää hyvin pitkälle luonnosta ja sen mahdollistamasta matkailusta ja maa- ja metsätaloudesta. Miten meille käy, jos ilmasto lämpenee ja nykyiset elinkeinomme käyvät mahdottomiksi?
Hän kertoo kuulleensa, että vielä 1970-luvulla Kuusamossa luonto oli lähellä, mutta suuri pelko on, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Koivula oli Kuusamon mielenosoituksen ideanikkari ja innoittaja.
– Puhumme kaveriporukassa paljon tulevaisuudesta ja sen uhkista. Keskustelemme, mitä itse voisimme tehdä, jotta päästöt vähenisivät. Loppujen lopuksi tähän mielenilmaisuunkin oli aika helppoa saada porukat mukaan.
Satu elää niin kuin puhuu. Hän pyrkii omilla valinnoillaan vähentämään luonnonvarojen kuluttamista, ostaa mahdollisimman vähän uusia vaatteita ja kierrättää. Koko Koivulan perhe on Satun kanssa samoilla linjoilla, että pohjoisen luonto ja koko maapallo pitää pelastaa.
Esikuvan oppia Satu pyrkii noudattamaan.
– Olen lukenut paljon hänen kirjoituksiaan. Lihaa ja maitotuotteita tulee välttää.
Satulla on viesti myös häntä vanhemmalle väelle.
– Miettikäähän omia valintojanne ja tehkää sellaisia ratkaisuja, jotta meilläkin olisi tulevaisuus.
7-luokkalainen Johanna Mustonen marssi hänkin tulevaisuutensa puolesta.
– Todellakin olen huolissani, minkälaisen maapallon saamme perinnöksi edellisiltä sukupolvilta.
Hän kertoo niin ikään pyrkivänsä tekemään sellaisia kulutusvalintoja, jotka rasittaisivat mahdollisimman vähän maapallon kuormitusta.
– Lihaa kyllä syön jonkin verran, mutta matkat taitan bussilla.
Luonnonsuojeluliiton jäsen Heta-Elena Heiskanen on osallistunut aktiivisesti nuorten mielenosoituksiin ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Hänellä on vankkoja mielipiteitä myös pohjoisen luonnon tulevaisuudesta.
– Arktiset alueet ovat haavoittuvimpia ilmastonmuutokselle. Lumen ja jään määrä vaikuttaa ekosysteemeihin, ja jo nyt monet kala- ja kasvilajit siirtyvät ylemmäs.
Hänen mukaansa poronhoito muuttuu entistä haastavammaksi, minkä takia saamelaiset ovatkin olleet ympäristökysymyksissä hyvin aktiivisia.
Pohjoisen luonto on arvokas asia, näyyttä siltä, että nuoret ovat sen ymmärtäneet.
Snoukataanko Rukalla vielä vuonna 2080 -tapahtumassa Kuusamon lukiossa ihmisiä heräteltiin kantamaan oma osuutensa ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Viesti oli vahva: äänestäkää ja pitäkää ääntä.
Yleisöä oli paikalla väljästi, mutta ikähaitari oli laaja. Luennoimmassa olivat Lapin Yliopiston Arktisen keskuksen tutkija Ilona Mettiäinen, Protect Our Winters -yhdistyksen puheenjohtaja Niklas Kaskeala ja POW-lähettiläs, entinen lumilautailija Miikka Hast. Arktisen Neuvoston ja ulkoministeriön puolesta paikalla olivat Kalle Kankaanpää ja Anni Kivioja.
Mettiäisen esittämät ilmastonmuutoksen vaikutuksia arktisilla alueilla kuvaavat kartat kertoivat karua tarinaa.
Jos ilmastonmuutosta ei saada hidastettua, Suomessa ja muilla arktisilla alueilla on edessä isoja muutoksia, jotka vaikuttavat paitsi maisemiin, myös elinkeinoihin ja elämään yleensä. Mettiäinen, Kaskeala ja Hast nostivat esiin henkilökohtaisten valintojen tärkeyden ja sen, että jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa monin eri tavoin ja että elämäntapamuutosten tekemisen voi aloittaa pienin askelin.
Mettiäinen mainitsi myös lähialueiden suosimisen kaukomatkailun sijaan. Rukaa ja Pyhää kehuttiin ja suositeltiin moneen otteeseen, koska ne ovat hiilineutraaleja laskettelukohteita ja siten esimerkkinä muille.
Yleisössä olleiden Jonna Kalliomäen ja Elise Ylitalon mielestä oli tärkeä, että tehtiin selväksi, että jokainen voi kantaa kortensa kekoon omilla valinnoillaan, eikä vain odottaa ison koneiston hoitavan kaikkea puolestaan.