Miltä kuulostaa luontoreitti, jonka ympäristöstä löytyy kivikautinen asuinalue? Kuvittele sinne historian siipien havinaan vaaleana uutuuttaan hohtava puolikota höylähirrestä ja sen liepeille puuliiterin ja kuivakäymälän yhdistelmä. Pistääkö liikaa silmään? Pistää. Sitä mieltä olivat myös Metsähallituksen luontopalveluiden työntekijät Aki Vanhala ja Pekka Keränen pystyttäessään puolikotaa Kylmäluoman retkeilyalueelle.
Nyt Kattaisenpolun varrella Salmijärvien rannalla komeilee kyllä uusi puolikota sekä puuliiterin ja vessan yhdistelmä. Puolikodan yksi sivu on avoin ja sisään mahtuu nukkumaan kolme henkilöä.
Vaikka rakennus on uusi, se ei hohda uutuuttaan.
– Kalsealtahan se näyttää, uusi rakennus. Ajateltiin, että saisi se vähän paremmin istua maisemaan, Aki Vanhala miettii.
Kun kerran ei tehty perinteisesti salvamalla ja harmaasta hirrestä, piti keksiä jotain muuta. Kota ja puuliiteri tuunattiin maisemaan sopiviksi polttokuvioimalla seinät tummemmiksi. Se toi puun syyt paremmin esiin.
Harkkojen päällä seisoessaan kota ja puuliiteri näyttivät tuunaajien mielestä edelleenkin liian steriililtä. Läheiseltä montulta haetuilla luonnonkivillä naamioitiin rakennusten alareunat piiloon. Kodan suuaukolle lisättiin kaksi matalaa porrasta, jotta kulku kotaan olisi helpompaa. Kodan seinällä on polttokoristeltu kyltti: Salmijärvet.
Keskellä kotaa on tulisija, joka on koottu luonnonkivistä. Sen viimeinen silaus on makkararitilän tukivarren päähän muotoiltu sydän.
Puuliiterin seinältä löytyy käkkyräisten kelonoksien reunustama puinen metsopatsas.
Ideat ovat putkahdelleet tekijöiden mieleen ympärille katsellessa. Kylmäluomalla kuten kaikissa kohteissa on tärkeää, että rakenteet sulautuvat ympäristöönsä. Pitkospuille on mentävä leveän ojan yli. Siksi perinteisen suoran sillan sijaan syntyi kaareva silta, hieman kalanpyrstömäinen.
Vanhala viihtyy työssään ja mukavassa työyhteisössä. Työn tekee mielekkääksi myös se, että siinä pääsee liikkumaan luonnossa ja käyttämään luovuuttaan.
Viime kesän rakennusprojektina oli Somerjärven rannalla sijaitseva Pääsken kota, jonka Vanhala tuunasi Alpo Räisäsen työparina. Työmaa oli taipaleen takana ja lähes 70 kilometrin työmatka oli osittain taitettava mönkijällä.
Pääsken kotaa työpari rakensi kahden kuukauden ajan. Oveen maalattiin Värikallion kalliomaalauksia muistuttavat hahmot. Ikkunat saivat raaminsa kaatuneesta kelosta, jossa oli paljon käppyräoksia. Raamit antavat kodalle yllättävän gaudimaisen ilmeen.
Kun rakennetaan ympäristöön sopivaa, tarvitaan uusia ideoita ja ratkaisuja. Joskus ratkaisu löytyy vasta yöllä, kun mieli on luovassa tilassa.
– Pitää kahvit keitellä, ja sitten välähtää, mitä pitää tehdä toisin. Seuraavana päivänä sitten kiireellä purkamaan ja tekemään uudestaan, että tulee hyvä.