Aiempaa harvempi harkitsee yrittäjäksi lähtemistä, kertoo Yrittäjyysilmapuntari-tutkimus, jota varten haastateltiin yli 2 000 ihmistä.
Suomalaiset näyttävät suhtautuvan yrittäjyyteen hieman kielteisemmin kuin vuosi sitten. Yrittäjyys vetää puoleensa lähes kolmasosaa vastaajista. Osuus on pari prosenttia pienempi kuin vuosi sitten. Vielä viisi vuotta sitten lukema oli 46 prosenttia.
Yrittäjyyden suosion lasku selittynee osaltaan talouden suhdanteilla. Viisi vuotta sitten meneillään oli nousukausi, jolloin yrittäjyys näyttäytyi nykyistä houkuttelevammalta vaihtoehdolta.
Yrittäjyyden parhaiksi puoliksi lasketaan työn itsenäisyys, täysi mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön ja parhaassa tapauksessa mahdollisuus vaurastumiseen.
Yrittäjyyden esteitä on silti yhä liian paljon. Yksi pahimmista on yrittäjän sosiaaliturvan vajavaisuus verrattuna palkkatyöntekijään.
Puutteellinen sosiaaliturva pelottaa monia, jotka periaatteessa olisivat halukkaita yrittäjyyteen. Suomalainen järjestelmä rankaisee kovalla kädellä epäonnistuneesta yrittäjäkokeilusta.
Yrittäjien mahdollisuus työttömyysturvaan on yhä paljon heikompi kuin palkansaajalla. Yrittäjän työttömyysturva on huomattavasti kalliimpi ja ehdot ovat tiukemmat. Yrittäjä voi saada työttömyysturvaa vasta yritystoiminnan päättymisen jälkeen tai kun toiminta on ollut keskeytyksissä yhtäjaksoisesti neljä kuukautta.
Ongelma on myös osa-aikainen ja kausiluonteinen yrittäjyys, jolle olisi Koillismaalla paljon käyttöä. Lainsäädäntö ei ole pysynyt sen tosiseikan perässä, että monimuotoisille työurille on tänä päivänä kova kysyntä.
Ihmisten siirtyminen työntekijästä yrittäjäksi ja jälleen takaisin työntekijäksi olisi tehtävä nykyistä helpommaksi. Jälleen nousevat eteen eläke- ja sosiaaliturvakysymykset. Yrittämistä pitää palkita, ei rangaista.
Enemmistö valtakunnallisen kyselyn vastaajista pitää yrittäjyyttä työllisyyden avaimena. Koillis-Suomessa perheyrittäjyys on otettu tulevaisuuden kärkiteemaksi. Perheyrittäjyyden merkitys nousi korkealle haastatteluissa, joita Naturpolis teki viime talven aikana.
Koillismaa tarvitsee perheyrittäjyyttä enemmän kuin kenties koskaan. Suuriksi yritykseksi laskettavia yrityksiä meillä on vain kourallinen.
Kuntien ja valtion työpaikkojen määrä ei ole nousussa. Pienyrittäjyys ja perheyrittäjyys nousee entistä tärkeämpään rooliin.
Valtakunnallisesta kyselyssä kävi ilmi, että vastaajien mukaan yrittäjyyteen ei kuitenkaan kannusteta riittävästi koulussa. Silti myönteisimmin yrittäjyyteen suhtautuvat 15–24-vuotiaat.