Zorro sai va­lioar­von ja pääsi eläk­keel­le – katso video vauh­dik­kaan koiran menosta

Zorro on espanjanvesikoiraksi vähän hankala tapaus, sanoo Tessa Kokkonen.

Kuva: Mikko Halvari

Tessa Kokkosen espanjanvesikoira Zorro sai Oulussa pidetyissä kilpailuissa agilityvalion arvon. Tiettävästi kyseessä on Koillismaan ensimmäinen agilityvalio ainakin Koillismaan Koirakerhon piirissä.

Kokkoselle agilityvalion saavuttaminen on kymmenen vuoden työn tulos ja pitkäaikainen tavoite.

– Zorro on neljäs harrastuskoirani. Kaksi aiempaa vesikoiraa on melkein päässyt siihen. Itselle se on tärkeää.

Agility on virallinen kilpalaji, jossa kilpaillaan kolmessa luokassa. Kolmannesta eli korkeimmasta luokasta saa sertejä, joita tarvitsee kolme, jotta valioituu. Zorro sai kaksi ensimmäistä sertiä voitettuaan kilpailut. Tällä kertaa se tuli kolmanneksi, mutta kaksi edelle sijoittunutta olivat jo valioita, joten Zorro sai koulutusarvonsa.

Videolla näkyy Zorrolle valioarvon tuonut suoritus

Nyt koira pääsee tai joutuu eläkkeelle. Koira on kahdeksanvuotias ja urheillut jo kuusi vuotta.

– Haimme sen seitsemänviikkoisena Savonlinnasta. Samana päivänä alkoivat agilitytreenit.

Ura loppuu huipulla, mutta emäntä aikoo vielä jatkaa harrastusta. Miehen kanssa on jo aloitettu neuvottelut.

– Keskustelu on käynnissä uudesta koirasta. Sitä se tarkoittaisi, kun tällä hetkellä ei sitten ole kisakoiraa.

Perheessä on tällä hetkellä kaksi vesikoiraa. Kolmas Kokkosen omista koirista viettää eläkepäiviä hänen vanhempiensa luona.

Koiraharrastuksen hän aloitti jo pienenä tyttönä isänsä ajokoiralla.

– Romi oli metsästyskoira. Harrastin agilitya ja koiranäyttelyitä sen kanssa. Ei se osannut mitään, mutta sitten se oppi, kun oli ahne makkaran perään. Se teki mitä vain, jos sai HK:n sinistä.

Espanjanvesikoira on Kokkosen mukaan alunperin Espanjan köyhälistön koira. Rotu tekee vähän kaikkea, mutta ei mitään kunnolla. Agilityssa se on suosittu rotu ja rodun edustajia on ollut paljon myös maajoukkueessa.

– Se vahtii, paimentaa lampaita, ajaa jänistä ja noutaa riistaa, mutta ei tee mitään niistä kauhean hyvin. Se on ollut paimentolaisten apuna Espanjan maaseudulla.

Siksi rotu on hyvä, että siitä ei lähde karvaa. Rotuna se on aktiivinen ja iloinen. Tyypillisesti espanjanvesikoirat rakastavat omaa perhettä, mutta eivät välttämättä ole vieraista kauhean kiinnostuneita.

– Ei ole kauheasti väliä mitä teet, kunhan se saa olla mukana. Mies laskee offia lumilaudalla, koirat juoksee perässä, käyvät maastopyörälenkillä ja hiihtolenkillä.

Zorro on vähän vaikeakin rotunsa edustaja.

– Jääräpää ja vaikea kouluttaa, mutta vanhemmiten on löytynyt yhteinen sävel.

Kuusamossa on noin 40 harrastajaa ja kilpailijoita reilun tusinan verran. Seura treenaa talvisin Ruska Laukan maneesissa ja kesäisin omalla harrastuskentällä Meskusvaarassa. Kokkosen mielestä agilityvalion saanti osoittaa, että myös Kuusamossa voi harrastaa agilitya.

– Meillä on tosi hyvä porukkahenki, käydään yhdessä valmennuksissa ja pyydetään kouluttajia tänne. Se on tosi yhteisöllinen asia. Ensi syyskuussa järjestetään ensimmäiset viralliset agilitykisat Rukalla.

Kuusamossa on pidetty mahdottomana harrastaa, kun ei ole huippukouluttajia ja välimatkat kisoihin ovat pitkät, mutta yhteisöllisyydellä se on mahdollista.

– Siellä on monta potentiaalista koiraa, joista on tulossa valioita, hän sanoo.