Huominen kansainvälinen naistenpäivä nostaa jälleen kerran esille monia tasa-arvoon liittyviä asioita. Ja hyvä niin, sillä jos naiset itse eivät pidä näistä alämölöä, pysyy naisten euro noin 80 sentissä ja palkkatasa-arvon lisäksi monet muut naisia koskevat asiat tuppaavat jäädä miesvaltaisessa yhteiskunnassa hoitamatta.
Ei tarvitse olla minkään sortin feministi, jos on sitä mieltä, että monia naisia koskevia asioita ei ole hoidettu kunnolla. Tästä nähdään esimerkki torstaina, kun naisyrittäjät nousevat barrikadeille eduskuntatalolla. Se on maamme historian ensimmäinen kerta, kun naisyrittäjät osoittavat mieltään. Asian täytyy siis olla vakavan. Ja niin se onkin. Naisyrittäjien mielenosoituksessa on kysymys tulevaisuudesta, ei niinkään näiden mielenosoittajien omasta elämästä.
Naisten yrittämisen isoimpana kantona kaskessa ovat perhevapaakustannukset. Yksi vauva maksaa äidin työnantajalle noin 12 000 euroa. Vanhemmuudesta aiheutuu kuluja äidin työnantajalle jo ennen lapsen syntymää sairauspäivinä ja vielä lapsen kasvaessa muun muassa sairaan lapsen hoitamisen kautta. Kouluikäisten lasten perheissähän äiti jää edelleen isää useammin kotiin hoitamaan sairasta lasta.
Vanhemmuuden kustannusten oikeudenmukainen jakaminen yhteisvastuullisesti tuntuu tahdon asialta, sillä sen toteuttamisesta on tehty joukko selvityksiä ja jätetty meitintöjä, mutta silti asia junnaa. Kustannusten jakaminen nykyistä järkevämmin on tärkeätä monesta syytä. Yrittäjänaiset korostavat aivan aiheellisesti, että vain äidin työnantajan maksettavaksi jäävät vanhempainvapaan kustannukset estävät nuorten naisten työllistämistä ja naisyrittäjien yritysten kasvua. Naisvaltaisten alojen työnantajille vanhemmuuden kustannusten maksaminen yksin käy monesti kohtuuttomaksi ja sen seurauksena on, ettei nuoria naisia oteta töihin ja naiset eivät ryhdy yrittäjiksi.
Vaikka monet selvitykset myös osoittavat, että naisten vetämät yritykset pärjäävät hyvin, on tämä vanhemmuuden kustannusten jakaminen rasite, joka estää naisyrittäjyyttä, työllistämistä ja yritysten kasvua. Olisiko jo aika saada vieritettyä tämä kivi yrittäjyyden rattaista? Ja onhan se myös tasa-arvokysymys.
Miehet ja naiset eivät ole tasa-arvoisia työmarkkinoilla niin kauan, kun äidin työnantaja joutuu maksamaan vanhemmuuden kustannukset ja sairaan lapsen hoidosta aiheutuvat poissaolokulut.