Alakerta | Helena Matila helena.matila@koillissanomat.fi
Se tuli yllättäen ja pyytämättä. Ei-toivottu vieras osui omalle kohdalle. Se näytti omat voimansa ja osoitti sormellaan ihmisen haavoittuvuutta ja elämänlangan ohuutta. Sen tulo sai hämilleen. Mutta toisaalta, miksipä ei se olisi voinut kohdata myös minua, kuten 14 000:tta muuta aivoverenkiertohäiriön saanutta suomalaista joka vuosi.
Suomessa on aivoverenkiertohäiriöitä enemmän kuin ennen. Aivoverenkiertohäiriö on yhteisnimitys ohimeneville tai pitkäaikaisia neurologisia oireita aiheuttaville aivoverisuonten tukoksille ja vuodoille tai muille aivoverenkiertohäiriöille. Verisuoni tukkeutuu ja aiheuttaa aivoihin paikallisen kuolion eli aivoinfarktin. Verisuoni voi myös revetä ja aiheuttaa aivoverenvuodon.
Aivoverenkiertohäiriö iskee usein täysin yllättäen. Oireet, kuten toispuoleinen raajojen heikkous, tunnottomuus, suupielen roikkuminen, puhekyvyn häiriö, näköhäiriöt, kaksoiskuvat tai tasapainohäiriö kehittyvät muutamissa minuuteissa tai tunneissa.
Se voi varoittaa tulostaan ohimenevillä oireilla, mutta koska ennakko-oireet eivät aina ole kivuliaita, ihminen ei välttämättä pidä niitä merkittävinä eikä huomaa hakea apua. Avulla on kuitenkin oikeasti kiire, eikä lepo tai pari buranaa sitä poista.
Missä aivoverenkiertohäiriö iskeekin on läheisten, työkavereiden tai bussissa vieressä istuvien merkitys erityisen suuri. Jos naapurin puhe sammaltaa tai askel horjuu ei kyse välttämättä ole liiasta alkoholista. Jos silmäluomi lupsahtaa tai käsi veltostuu, on hoitoon pääsyllä kiire. Mitä nopeammin hoito aloitetaan, sitä enemmän siitä on apua.
Aivoverenkiertohäiriö syntyy harvoin ilman yhtään selvää riskitekijää. Näinkin voi kuitenkin käydä ja se voi tulla myös terveelliset elämäntavat omaavalle suhteellisen nuorellekin.
Muistan vielä mummonakin lämmöllä sitä nuorta lääkärinaista, joka ymmärsi epämääräisten oireitteni syyn ja pääsin nopeasti hoitoon. Vähäpätöisiltäkin tuntuvat oireet on otettava vakavasti eikä jäätävä odottamaan, josko aika hoitaisi ne itsestään. Silloin voi olla jo myöhäistä.
Perinteinen ja sosiaalinen media ovat viime aikoina pitäneet kiitettävän paljon esillä tietoa aivoinfarktista ja sen oireiden varhaisesta tunnistamisesta.
Vastikään uutisissa kerrottiin myös, kuinka kännykkä tai näyttöpääte voivat paljastaa aivohalvauksen ensioireet. Kun aivoverenkiertohäiriö iskee, tekstiviestien lähettäminen, kännykkään puhuminen tai tietokoneen näytön katsominen voivat käydä vaikeaksi. Jos saat läheiseltäsi epämääräisen tekstiviestin tai puhelun, tulee hälytyskellojen aina soida. Se voi pelastaa hengen.
Helena Matila