Alakerta | Riina Puurunen / riina.puurunen@koillissanomat.fi
Jos on joskus hävettänyt sanoa olevansa Kuusamosta, niin viime kesänä hävetti. Kuusamossa käytiin pakolaiskeskustelua, kun kaupunki valmisteli 25 Syyrian pakolaisen vastaanottamista.
Keskustelu oli enimmäkseen rasistista, itsekästä ja ennakkoluuloista. Kun Kuusamossa mietittiin sitä mitenkähän Syyriasta tulevat ihmiset mahtavat sopeutua kylmään ja pimeään talveemme, Syyriassa ja pakolaisleireillä kuoli ihmisiä ja perheitä pakeni kodeistaan henkensä edestä.
Kun valtuusto teki toukokuun lopulla päätöksen jättää asian pöydälle ja siirtää sen käsittelemistä vuodella, tunsin luissa asti sen miten jäätävän kylmä henkinen ilmasto täällä on. Äänin 28-15 Kuusamon kaupunginvaltuusto otti tunnolleen 25 hengenhädässä olevan ihmisen auttamatta jättämisen.
Valitettavasti olen sellainen keski-ikäinen pullamössö, jossa ei ole jäljellä yhtään toimintakykyistä aktivistia. Jos olisi, olisin jakanut valtuustosalissa ne silmissäni vilisseet mielikuvat Syyrian pakolaisista ja kysynyt valtuutetuilta ketä heistä ei tarvitse pelastaa.
Pakolaisten vastaanottaminen muiden kuntien rinnalla oli Kuusamossa valmisteltu virkamiestyönä niin hyvin, ettei yksikään lukutaitoinen usko, että pakolaisten torjumisen syynä olisi ollut mikään muu kuin ennakkoluulo. Ei uskallettu, Kuusamo ei uskaltanut ottaa vastaan pakolaisia.
Kurjuutta on kotimaassakin, kyllä kyllä, ja tulee aina olemaan, mutta sisällissota on kuitenkin eri asia kuin esimerkiksi lapsiperheiden köyhyys. Ne asiat eivät syö samaa leipää. Kaikkia voi auttaa ja osansa tehdä, jos haluaa. Se, ettei voi pelastaa köyhyydeltä kaikkia suomalaisia lapsia, ei anna oikeutta jättää asiaa käsittelemättä.
Syyria on sisällissodassa kolmatta vuotta. Maasta on paennut noin kolme miljoonaa ihmistä, joista valtaosa naapurimaihin. Kymmenet avustusjärjestöt vetosivat eri maihin 180 000 Syyriasta lähteneen pakolaisen vastaanottamiseksi. Luku on vaivaiset viisi prosenttia kaikista Syyrian pakolaisista.
Kuusamossa pakolaisten vastaanottamista käsitellään uudelleen 31. toukokuuta 2015 mennessä eli vajaan puolen vuoden sisällä. Senkö päivämäärän me ilmoitamme pakolaisleirillä oleville, elämänsä menettäneille, ihmiselle.