Koillismaa ja Kuusamo ovat olleet nyt esillä myönteisesti. Viikonvaihteen urheilutapahtuma Ruka Nordic on tietysti aivan oma lukunsa, mutta erityisesti kulttuurin saralla on onnistuttu erinomaisesti. Tommi Kinnusen Lopotin osalta jännäämme tänään mahdollista Finlandia -palkintoa. Minna Rytisalon Lempi pärjäsi hienosti Helsingin Sanomien esikoiskirjakisassa. Rytisalon Lempi valittiin kolmanneksi parhaaksi esikoisteokseksi Johannes Ekholmin Rakkaus niinkun ja Hanna Weseliuksen Alma! -kirjan jälkeen.
Molemmat kirjailijat ovat uusia helmiä koillismaalaisten kirjailijoiden pitkässä ketjussa. Kuten Reino Rinteen tai Kalle Päätalon suosiosta ja merkityksestä voidaan todeta, ei tunnettuus ja vaikutus ole olleetkaan mitään pikkujuttuja.
Koillismaalla on myös menestyviä taiteilijoita jokaisessa kunnassa. Parhaimmillaan tämä taiteellisuus yhdistyy menestyvään yritystoimintaan kuten Posiolla Anu Pentikillä.
Mikä sitten aikaansaa Koillismaalla tällaisen kulttuurisen luomisvoiman. Ainakaan se ei taida olla ympäristön kannustus. Yksi ja toinen täältä lähtenyt on maininnut lähtönsä syyksi ahdasmielisyyden. Pitää varmasti osin paikkansa. Mölläreiden lukeminen, ja varsinkin niiden kirjoittaminen, on luokiteltu ehkä turhimmaksi työksi mitä ihminen saattaa elämässään tehdä. Eikä sitä kuvien piirtelyäkään ole aina niin hyvällä katsottu. Vanhastaan täällä on arvostettu kovaa ryskätyötä. Mitä vaikeamman kautta elanto on saatu, sitä parempi. Joutilaisuus ei ole hyväksi.
Lieneeko sitten työn ja vaivallisuuden arvostusta, mutta Koillismaa kuuluu myös kansallisten sairauksiemme yliedustettuun alueeseen. Köyhyys ja lyhyt elämä liittyvät toisiinsa Koillismaalla.
Myöskin mielenterveyden osalta Koillismaalla on synkät rasitteensa. Mutta sitähän sanotaan, että hulluus ja luovuus ovat vain hitusen toisistaan eroavia. Toivottavasti Koillismaalla se kuitenkin kallistuu jälkimmäisen puolelle.
Koska henkiset ympäristötekijät eivät ole suosilliset taiteelliselle luomisvoimalle, on syytä sen näinkin laajamittaiseen kasvustoon etsittävä muualta. Jotkut tutkijat löysivätkin syyn maaperästä: kalkki. Sitä kuulema on ainakin Taivalkoskella juomavedessä. Se aiheuttaa jotenkin hyvät kasvuolosuhteet luovuudelle, kuten myös kasvillisuudelle. Tiedä todenperäisyydestä.
Nyt kuitenkin uskon myös ilmapiirin suvaitsevan suurempaa taiteellisuutta. Itse asiassa taidamme jopa olla ylpeitä niin Rytisalosta kuin Kinnusesta. Melkein tuntuu kuin olisimme itsekin hyviä tarinankertojia ja kirjoittajia.
Ennakko-odotukset ovat nousseet jopa vaarallisen korkealle. Jos Lopottia ei valitakaan Finlandia-palkinnon saajaksi, on se kuusamolaisille musertavampaa kuin Johaugin käry norjalaisille.