Alakerta | Petri Karjalainen / petri.karjalainen@koillissanomat.fi
Otetaan aikamatka Kuusamoon vuonna 2030.
Kuusamojärven rantaan terveyskeskuksen taakse on rakennettu massiivinen rakennuskompleksi. Ensimmäinen vanhusyksikkö otettiin käyttöön 2015, mutta tarve kasvoi niin, että yksikköä jouduttiin laajentamaan kolminkertaiseksi alkuperäisestä.
Kaupungille lisäsatsaus maksoi 15 miljoonaa euroa.
Julkisuudessa politiikan isot nimet puhuvat väsyksiin asti kestävyysvajeesta. Sitä hoetaan, siihen käsketään varautumaan, mutta sanan sisältö ei aukea.
Pyysin perusturvajohtaja Vesa Isoviitaa konkretisoimaan tulevan. Hän antoi mainitun esimerkin, mitä vanhusväestön määrän voimakas kasvu esimerkiksi tarkoittaa, jos kaikki jatkuu nykyisellään.
Jos vuosi 2030 olisi nyt, olisivat ikääntymisestä johtuvat menot Kuusamossa noin kymmenen miljoonaa nykyistä suuremmat. Teoriassa summan saisi kasaan korottamalla kunnallisveroprosentin noin 25 prosenttiin, mutta tuskin käytännössä.
Luvut perustuvat tilastokeskuksen ennusteeseen, jonka mukaan yli 74-vuotiaita on lähes kaksinkertainen määrä Kuusamossa vuonna 2030. Samaan aikaan työikäisten määrän ennakoidaan vähenevän neljänneksellä.
Kuusamon idea pitää keksiä uudestaan, samoin kuin maaseudun ja koko Suomen. Seuraavat kymmenen, viisitoista vuotta ovat ratkaisevia.
Kuusamon perusturvan kehittämispäivillä Coronaria Silmäklinikka Oy:n toimitusjohtaja Ulla Näpänkangas esitti kriittisiä huomioita meneillään olevasta sote-uudistuksesta. Hänen mukaansa ”ison vaaleen”, Oulun yliopistollisen sairaalan, toiminta on paisumassa yli äyräidensä.
Keskittämisen rinnalla pitäisi myös harkitusti hajauttaa.
Kuusamolaiset tekevät vuosittain silmäsairauksien takia 1 600 matkaa Ouluun. Silmälääkärinä työskennellyt Näpänkangas ihmetteli, miksi erikoislääkärit eivät matkusta 24 kertaa vuodessa Kuusamoon hoitamaan mainittua potilasmäärää. Nykytekniikalla se olisi mahdollista, mutta esteenä on julkisten toimijoiden erittäin kankea yhteistyö.
Byrokratia ajaa yhteiskunnan kokonaisedun edelle.
Uskon edelleen, että Kuusamossa voi elää arvokasta vanhuutta vuonna 2030 ja hyvinvointiyhteiskunta pysyy tolpillaan. Tekniikka, kun siihen suhtautuu terveen epäilevästi, tulee avuksemme yhä enemmän.
Ja on onnistuttava luomaan uutta työtä, sillä Suomen suhteessa maailman mittavin julkinen sektori ei pysy pystyssä ilman talouskasvua.
Toivon, että yhä useampi elää yhä pidempään terveenä kotonaan, eikä hoitopaikkoja tarvita kovin paljoa lisää. Kuusamon perusturvassa työskentelee 15 vuoden päästä paljon nykyistä värikkäämpi joukko, jos on Ruotsin ja Etelä-Suomen esimerkkiä uskominen.
Petri Karjalainen