Ala-Kitkan Piiloperän saaresta nimeltä Koramonkari kaksi viime tiistaina Kuusamon terveyskeskukseen haettu Aino Hakala antaa suuret kiitokset kaikille auttajilleen.
Pelastuslaitos haki Hakalan saaresta veneellä ja ambulanssi vei hänet terveyskeskukseen hoidettavaksi.
Hakala oli tulossa mökkinsä saunasta viime tiistaina illalla kello kuuden maissa. Hänen askeleensa lipesi ulkoportaissa ja hän lensi pihalle oikean kätensä varaan naamalleen. Rytäkässä vasen käsi meni holtittomaksi ja sijoiltaan. Se roikkui vain sivulla eikä sillä voinut tehdä mitään.
– Mieheni soitti terveyskeskukseen, josta pyydettiin soittamaan ambulanssi hakemaan.
Sitten soitin hätäkeskukseen ja sieltä aiottiin lähettää apua paikalle, aviomies Antti Hakala kertoo.
– Yksin en olisi voinut viedä vaimoani veneellä rantaan.
Antti Hakalan mukaan yhteys hätäkeskukseen oli koko ajan päällä ja sieltä annettiin ohjeita.
– Kerroin saaren sijainnin, rantaan on matkaa noin parisataa metriä. Rantaan tuli paloauto, jossa oli moottorilla varustettu iso kumivene, samoin ambulanssi. Pelastajat tulivat veneellä kohti saarta. Sytytin valoja ja annoin merkkejä taskulampulla, että auttajat osaisivat perille oikeaa reittiä, koska rantavedessä on kareja.
Aino Hakala kertoo, että vaikka käsi todettiin sijoiltaan menneeksi, hän ei tuntenut mitään kovaa kipua.
– En halunnut ottaa särkytabletteja enkä pistoksia. Minulla on kova kipukynnys.
– Sitten minut kuljetettiin rantaan ja edelleen ambulanssilla terveyskeskukseen. Kumisaappaat jalassa menin hoitopöydälle. Makasin siinä ja lääkäri rupesi hiljakseen venyttämään kättä ja se loksahti paikalleen. Hienoa työtä, Aino Hakala kertoo.
Hakalan mukaan onnettomuus tapahtui kello 18 ja kello 21 hän oli terveyskeskuksessa.
– Kello 23 olisin päässyt kotiin, mutten voinut tietenkään lähteä yön selkään kotiin saareen. Olin yön terveyskeskuksessa ja seuraavana päivänä kävin röntgenissä. Kaikki kävi todella hyvin ja olen siitä kaikille kiitollinen, Aino Hakala kertoo.
Kuortanelaiset Hakalat ovat omistaneet saaren lähes 40 vuotta ja asuneet siellä jopa neljä vuotta kesät talvet. He sanovat usein pohtineensa, että mitenhän kävisi, jos saaressa tapahtuisi jommalle kummalle joku onnettomuus. Nyt näin tapahtui, mutta siitä selvittiin onneksi hienosti, he sanovat.
Palomestari Ville Määttä kertoo, että kovin yleisiä eivät pelastustehtävät saaresta tai vastaavanlaisista paikoista ole, mutta niitä sattuu aina silloin tällöin.
– Tällaisissa tapauksissa kannattaa heti hätäpuhelimeen soitettaessa kertoa, jos on jotain esteitä, niin paikalle tiedetään lähettää ensihoidon lisäksi myös palokunta, jolla on tarvittavaa välineistöä. Tämä helpottaa ja nopeuttaa pelastustoimia.
