Alakerta | Jenny Halvari / jenny.halvari@koillissanomat.fi
Miten aloitit aamusi? Kenties kävit ensimmäisenä puntarilla.
Aamupalalla leikkasit ruisleivän päälle ohuesti juustoa ja kurkkusiivuja. Tai sitten söit mahdollisimman rasvaista jugurttia, mutta ei missään nimessä leipää eikä muita hiilareita.
Katsoit mahdollisesti vaatekaappiin ja harmittelit, kun ei taaskaan ole mitään päälle pantavaa.
Toivottavasti et kuitenkaan ihan hirveästi tuhlannut energiaasi painosta huolehtimiseen tai kalorimäärien laskeskeluun. Tänään nimittäin vietetään kansainvälistä Älä laihduta -päivää.
Päivän tarkoituksena on herätellä ihmisiä kyseenalaistamaan laihduttamiseen ja painoon liittyviä päähänpinttymiä ja pakkomielteitä. Niitähän riittää! Kun olisi vähän vähemmän sitä ja enemmän tätä. Kun paino alkaisi tietyllä luvulla. Kun pienemmän koon vaatteet menisivät päälle.
Järjestäjät toivovat, että edes yhtenä päivänä vuodessa jokainen voi ja saa hyväksyä kehonsa sellaisena kuin se on.
Helppohan se on sanoa!
On melkeinpä velvollisuus olla tyytymätön itseensä, ainakin jos vartalo ei ole kuin suoraan muotilehdestä. Eikä kenelläkään ole, koska ne kuvat ovat voimakkaasti muokattuja.
Kun kirjoitin Kehdon kulmalta -kolumnejani, mietin etukäteen eniten synnytyksen jälkeisestä kuntoilusta kertovaa juttuani. Kerroin olevani tyytyväinen siihen, millainen olen. Voiko sellaista kirjoittaa julkisesti? Katsovatko kaikki minua nyt kritisoiden, että tuohonko tuo muka on tyytyväinen?
Mitä väliä sillä on, laihduttaako vai ei ja onko tyytyväinen vai ei?
Ainakin on ajanhukkaa inhota itseään. Miksi kiusata elämänsä tärkeintä ihmistä, kun hänestä voi pitää huolta? Siis todella pitää itsestään, eikä muka ”huolenpidon nimissä” rääkkää itseään liian usein henkihieveriin liikunnalla tai ”terveyden edistämiseksi” ole nälkäinen jatkuvasti.
Äärimmilleen vietynä tyytymättömyys ja laihdutus voivat johtaa syömishäiriöön. Kannattaako kokeilla?
Joo joo. Ylipaino on terveysriski ja yleisen asenneilmapiirin mukaan pieni painonpudotus parantaa kaikkea elinajanodotteesta lähtien. Vakava ylipaino on kuitenkin eri asia kuin lievä lihavuus, alipainoon pyrkimisestä nyt puhumattakaan.
Eikä tietyn vaakalukeman saavuttamisesta seuraa mitään muuta kuin se, että vaaka näyttää tiettyä lukemaa. Se ei tuo uutta työpaikkaa, unelmien prinssiä tai arvostusta.
Älä laihduta -päivän järjestäjät muistuttavat, että hyvä olo ja hyvä mieli, jaksaminen sekä muut kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista kertovat ”mittarit” kertovat terveydestä enemmän kuin paino.
Jos haluaa muuttaa jotain, voisiko kokeilla vaikka liikkua niin, että mieli virkistyy ja syödä niin, että jaksaa – painosta murehtimatta?
Tai mitä jos vain olisi tyytyväinen itseensä sellaisena kuin on?
Melko radikaali ajatus, myönnän.
Jenny Halvari