Taas se totuus tuli vastaan. Auto on ihmiselle tärkein.
Ainakin, jos verrataan sitä, miten ihmiset vakuuttavat asioita. Oma henkilökohtainen vakuutus saattaa hyvinkin unohtua hankkia, mutta kunnollinen autovakuutus ei koskaan.
Oma peltilehmä on sen verran arvokas, ettei sitä sovi jättää vakuuttamatta. Ja kosla vielä usein ylivakuutetaankin, sillä silmäterästä pidetään ylihyvää huolta.
Monelle auto on iso sijoitus ja se kuuluukin vakuuttaa. Mutta kyllä ihminen on huomattavasti tärkeämpi kuin mikään eloton esine.
Silti ihminen ajattelee usein asiaa rahan kannalta. Jos kulkuneuvo on maksanut 20 000 euroa, sen tulevaisuus pitää turvata.
Mikä on ihmisen terveyden hinta? Sitä moni ei vaivaudu edes pohtimaan, vaan luottaa hyvään tuuriin. Se on riskipeliä, jos jokin.
Itsellä on mimmimagneetissani vain pakollinen liikennevakuutus. Se riittää hyvin, sillä vaikka kaarani onkin erinomainen, se ei ole arvokas.
Henkilökohtaisia vakuutuksia sen sijaan minulla on kolme. Olen päättänyt panostaa enemmän itseeni kuin koslaan. Koen olevani itse itselleni tärkeämpi kuin kiesini. Peltivahinkoja on lisäksi huomattavasti halvempi korjailla kuin ihmisvaurioita.
Bensasyöpön vakuuttamista kannattaa muutenkin miettiä tarkoin, jos asuu maaseudulla tai pienillä paikkakunnilla. Kun liikennettä on vähän, kolarien riski pienenee.
Ja Koillismaalla ei autovarkaudetkaan ole kovin yleisiä. Sen sijaan ihminen voi sairastua tai loukata itsensä aivan missä tahansa, oli liikkeellä sitten suurkaupungissa tai kansallispuistossa.
Vakuuttaa kannattaa aina, mutta pitää myös säilyttää suhteellisuudentaju. Jokainen voi tahollaan miettiä, mikä elämässä on tärkeää.
Itselleni omassa elämässäni tärkeintä on terveys. Se on ylivoimaisesti tärkein asia ja siitä olen valmis maksamaan vakuutuksissakin.
Entäpä menopeli sitten?
Tärkeysjärjestyksessä lähes pahnan pohjimmaisena, joten siihen panostan vain välttämättömimmän.