Lumi sula jo ja anna kevään tulla! Monella villiyrtti-intoilijalla on odotus kiivaimmillaan. Kuin lapset joulupukin tuloa odottavat luonnosta lähiruokaa lautaselleen hortoilevat kevään etenemistä ja ensimmäisten villiyrttien putkahtamista mullan alta maan pinnalle.
Vähän helpotusta odotukseen tuo keväinen koivun mahlan valuttaminen. Ajankohta alkaa olla mitä sopivin tähän harrastukseen. Koivut alkavat tuottaa tätä terveysjuomaa heti pintamaiden sulettua ja valutuskausi kestää kuukauden päivät ilmoista riippuen.
Toinen, vähän myöhemmän kevään herkku on kuusenkerkkä. Kuusen kirkkaita vaaleanvihreitä vuosikasvaimia voi poimia keväästä alkukesään. Niitä voi napostella suoraan suuhun, laittaa salaatteihin tai hauduttaa vaikka teehen.
Villiyrtit, luonnonyrtit, villivihannekset, horta. Kuten rakkaalla lapsella, on myös hortoilulla monta nimeä, jotka kaikki tarkoittavat jokseenkin samaa eli luonnosta löytyviä syötäviä kasveja.
Villivihannekset ovat superruokaa. Terveellistä, herkullista ja kaikille ilmaista. Lähiruoka matkaa luonnosta lautaselle nopeasti ja helposti.
Koillismaan alue on pohjoista puhdasta luontoa puhtaimmillaan. Se tarjoaa lyhyen, lähes yöttömän yön kasvukauden yrteille ja kasveille. Lähimetsät, niityt ja jopa omat kotipihamme ovat valtava aarreaitta.
Villivihannesten keruu kuuluu marjojen ja sienien tapaan jokamiehenoikeuksiin, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Esimerkiksi kuusenkerkkien ja koivunlehtien, mahlan, juurien ja jäkälän keräämiseen täytyy olla maanomistajan lupa.
Kerääjällä on myös velvollisuuksia: kasvien oikea tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää, kasveja tulee kerätä sieltä täältä runsaista esiintymistä, eikä koskaan koko kasvustoa.
Useat villiyrtit ovat meille jokaiselle tuttuja rikkaruohoja, kuten voikukka, piharatamo tai nokkonen. Lautaselle kitkemällä ne muuttuvat kuitenkin herkuiksi. Grillattu halloumijuusto nokkospedillä voi kuulostaa eksoottiselta, mutta maistuu sitäkin paremmalta.
Maitohorsmakaan ei ole aikaisemmin saanut osakseen suurta arvostusta, vaan mikä herkku se ruokapöydässsä onkaan, sen rohdosvaikutuksista nyt puhumattakaan.
Tovi pitää vielä malttaa, ennen kuin voi keruureissuille lähteä. Sen ajan voi käyttää vaikka muutaman uuden kasvilajin opetteluun ja villiintyä sitä kautta uusista tulevana kesänä tarjolla olevista villivihanneksista.