Toukokuu tuo koululaisperheissä mukanaan ankaran päivien laskemisen. Mitataan jäljellä olevien koulupäivien lukumäärää ja kysellään, montako aamua vielä on kesäloman alkuun. Kouluissa viimeiset viikot tuovat tullessaan lukuvuodesta jo väsyneet, levottomat lapset. Vielä pitäisi jaksaa pinnistää viimeiset kokeet, vaikka ulkona paistava aurinko ja nouseva lämpömittarin lukema houkuttaisi mieluummin ulos kavereiden kanssa.
Samaan aikaan toisaalla mietitään kiivaasti koulujen kesälomien siirtämistä alkamaan myöhemmin ja kuinka sillä olisi myönteiset vaikutukset matkailualaan ja työllisyyteen.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi viime viikolla selvityksen, jonka mukaan matkailuala hyötyisi koulujen kesälomien kahden viikon siirtämisestä reilulla 200 miljoonalla eurolla, muista myönteisistä seurannaisvaikutuksista puhumattakaan.
Jo aiemmin talvella ruotsinkielisten rehtorien yhdistys esitti peruskoulun ja lukion kesälomien siirtämistä kaksi viikkoa nykyistä myöhemmäksi. Rehtorit perustelivat aloitettaan muun muassa lämpimien kesäsäiden sijoittumisella myöhennetyn loman ajalle ja yleiseurooppalaisella käytännöllä.
Kansantaloudellisten vaikutusten sijaan rehtorien aloitteessa painotetaan muutoksen mukanaan tuomia parempia koulutuloksia sekä kansalaisten hyvinvoinnin parantamista. Syyslukukausi koetaan niin oppilaiden kuin koulujen henkilökunnan keskuudessa usein pitkäksi ja raskaaksi. Kevätlukukauteen osuu useampi luonnollinen keskeytys kuin syyslukukauteen. Lyhennetyllä syyslukukaudella olisi näin ollen myönteinen vaikutus niin oppilaiden kuin koulujen henkilökunnan jaksamiseen.
Keskustelu lomista on varmasti paikallaan, mutta silloin näkökulman ytimen tulee olla lapsissa ja pedagogisissa perusteissa, ei talouselämän intresseissä. Jos kesälomien siirtämistä aletaan miettiä, pitää asiassa huomioida kerralla kaikki koulutusasteet.
Pienten lasten kesäloman aika on hankala järjestää, oli se milloin tahansa. Lomien lykkääminen ei poistaisi sitä ongelmaa, että koululaisilla on joka tapauksessa enemmän lomaa kuin vanhemmilla. Pulma vain siirtyisi myöhemmäksi kesään.
Esitetty muutos tekisi kevätlukukaudesta oppilaiden kannalta aika pitkän. Jos kesäloma myöhentyisi, pitäisi koko kevätlukukauden kulku miettiä toisella tavalla. Pitäisikö mennäkin sellaiseen malliin kuin joissakin Euroopan maissa, jossa vuosi on rytmitetty kolmeen lukukauteen ja keväälläkin olisi pitempi loma?
Asiassa on monta puolta. Jos lomia kuitenkin halutaan siirtää, tulee sen tapahtua oppilaita, ei maan taloutta silmällä pitäen.