Jouluaatto huipentuu niihin muutamiin kymmeniin sekuntteihin jonka aikana joululahjapaketit riivitään auki. Sen jälkeen on tyhjä tunne. Tässäkö tämä oli. Iän varttuessa joulu on muuttunut monimuotoisemmaksi, jopa pehmeät paketit ovat erittäin mieluisia.
Lapsuuden, eli se paras, joulu muistuu mieleen talvisena, lumisena, ehkä hieman pelottavana. Se on mielessäni mustavalkoinen. Johtunee siitä, että väritelkkarilähetykset alkoivat Suomessa 1969, jolloin olin jo kahdeksanvuotias. Eikä meille varmaankaan väritöllöä aivan ensimmäisten joukossa hankittu.
Se pelottavuus taisi tulla Joulupukista. Sekään ei ollut nykyinen punanuttu, vaan harmaa palsatakki päällä liikkuva pahvinaamainen naapurin isännän äänellä puhuva ja vuoden tuhmia tekoja listaava vanhus. Sitä ihmettelin miksi hän oli ottanut mukaansa naapurin pikkutytöt tontuiksi.
Myöhemmin odotin malttamattomasti lahjaksi silloin markkinoille tullutta Stiga-rattikelkkaa. Jopa niin voimallisesti, että vanhempani kyllästyivät mankumiseeni ja Joulupukki kävi jakamassa lahjat hieman aiemmin iltapäivällä. Naapurin poikakööriltä tuli kyllä heti kuitti. ”Lahjat saa avata vasta myöhään illalla”. Siihen meni sekin ilo.
Pehmeät paketit piti avata ensimmäisenä. Ne sisälsivät villasukkia, kalsareita, yöpukuja, joskus pipon tai hanskat. Alkuvaiheessa pystyi vielä näyttelemään tyytyväistä ja kiittelemään lahjoista, vaikka ne nyt ei aivan mielihyvän keskiöön olisi osunutkaan.
Kovien pakettien kanssa piti vähän pihistellä, avata mahdollisimman hitaasti, vähän kuin korttipelissä. Turhaahan se oli, useimmiten tiesi mitä on tulossa.
Nyt joulu on aika, jolloin saa rauhassa makoilla sohvalla, lukea kirjaa ja syödä suklaata. Lahjojen jaon sijaan keskiöön on noussut ateria. Sen suunnittelu alkaa jo muutamaa päivää, jopa viikkoja, aiemmin. Pöytään on tulossa oman väen lisäksi sukulaisia. Jälleen lupaan itselleni ja pöytäseurueelle olevani ahmimatta, syöväni hitaasti ja rauhallisesti nauttien joka suupalasta ja keskustellen henkevästi. Todennäköisesti lopputulos on jälleen sama kuin lapsena niiden lahjojen kanssa. Kliimaksihetki kestää muutaman kymmenen sekuntia. Sen kun kinkku siirtyy lautaselta mahaan.
Sitten on joululahjojen vuoro. Ei tarvitse montaa pakettia, kunhan nyt joukossa olisi joku kovakin.