Vuosikausien kokeellisten tutkimusten jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että onni jakautuu ihmisten keskuudessa ns. Gaussin käyrän mukaisesti. Lyhyesti sanottuna todella onnekkaita on jonkin verran, täysin onnettomia jonkin verran ja suurin osa on siinä välillä.
Perustan johtopäätelmäni vuoden pituiseen kokeilujaksoon. Päätin kerran nimittäin osallistua kaikkiin mahdollisiin eteeni tuleviin arvontoihin ja arpajaisiin. Niitä kertyi vuoden mittaan satoja, kenties tuhansia. Mitäkö voitin. Yhden suksipussin konttorikoneliikkeen avoimien ovien päivänä ja herkkukorin seurakunnan myyjäisten arpajaisista. Muuten arpalipukkeet olivat varsin yksitoikkoista luettevaa: Tämä arpa ei sisältänyt voittoa.
Kuvaava oli myös toinen esimerkki. Matkailin hyvän ystävän kanssa ja Vaalan huoltoasemalla viritin lottokupongin. Kaveri naureskeli, ja kun innostin, niin hänkin täytti ruudukon. Jälkeenpäin kiitteli, että olipa hyvä kun houkuttelin lottoamaan. Voitti kuusi tonnia. Mitä minä. Melkein neljä euroa.
Mutta älähän mitä. Teoriaksi ajatukseni jalostui kun huomasin yhtäkkiä, etteivät myöskään suuret onnettomuudet ole varjostaneet elämänpolkuani, ainakaan toistaiseksi. Muutaman kerran on auto ryttääntynyt, ei henkilövahinkoja. Lääkäridiagnoosi on osoittautunut harmittomaksi ja yleisesti ottaen selvinnyt säikähdyksellä kiperästä tilanteesta. Toisinkin olisi voinut käydä, ja monelle onkin käynyt.
Tämä ei tietenkään sulje pois mahdollisuutta, etteikö sattumanvarainen huono tai hyvä tuuri joskus iskisi kohdalle.
Onni ja onnellisuus ei kuitenkaan ole sama asia. Onnellinen voi olla ilman onnea. Perhe, aviopuoliso, lapset, lemmikit, viihtyisä ympäristö, ystävät ja vaikkapa vaatimattomien haaveiden toteutuminen. Ne luovat onnellisuuden. Suurin osa meistä on neljän euron lottovoittajia. Ei suuria voittoja, mutta ei suuria häviäjiäkään. Tilanne johon on syytä ja hyvä sopeutua.
Sopeutuminen neljän euron lottovoittajaksi ei estä haaveilemasta. Haave on unelma, joka pitää myönteisyyttä hengissä. Syy minkä takia jaksamme myös vaikeina päivinä. Ehkä se on yksi ihmisten selviämisen keinoista. Silloinkin kun onni ei ole ollut myötä.
Tietysti se turhauttaa täytellä eurojackpotteja kun tietää jo etukäteen tuloksen.
Toisaalta myös rikkaudella on taipumus kasaantua, samoin köyhyydellä ja siitä seuraavilla ongelmilla. Tälle ilmiölle on oma nimikin: Matteus-efekti. Se tarkoittaa etujen ja onnettomuuden kasautumista. Nimitys perustuu Uuteen testamenttiin Matteuksen evankeliumin jakeeseen 25:29: "Jokaiselle, jolla on, annetaan, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mikä hänellä on". Uuden testamentin sanoma on tietyllä tavalla osattomien kannalta hyvin tyly, mutta looginen; sairaus, vähävaraisuus tai onnettomuus suistaa helposti myös muihin vaikeuksiin, jotka edelleen jotavat uusiin vaikeuksiin. Hyvin tuttua varmasti useille syrjäytyneille ihmisille.
Sama pätee myös toisin päin. Mikäli on varallisuutta, jota pystyy sijoittamaan, sijoitukset yleensä tuotavat. Samoin verkostot muotoutuvat sellaisiksi, että varallisuus kasvaa.
Epäonnesta seuraa siis vääjäämättä alamäki. Onnesta lisää onnea.
Se on siten pötyä, ettei raha toisi onnea:
Uusimpien tutkimusten mukaan (lotto)voitto nostaa ihmisen onnellisuuden pysyvästi uudelle tasolle. (Etlehti.fi)
Raha tuo nautintoa elämään. Kaikkialla maapallolla elämästä nauttiminen helpottuu ja lisääntyy tulojen kasvaessa, kertovat tutkimustulokset. (terve.fi)
Princetonin yliopistossa vaikuttavat taloustieteilijät Daniel Kahneman ja Angus Deaton selvittivät vuonna 2010, että heikommassa taloudellisessa jamassa olevat ihmisryhmät eivät ole niin onnellisia kuin ihmiset, jotka ansaitsevat enemmän. (kauppalehti.fi)