Rasismi on aina väärin.
Rasismin määrite on muuttunut vuosien varrella ja sanaa onkin vaikea rajata.
Tässä kirjoituksessa tarkoitan rasismilla pelkästään ulkomaalaisiin kohdistuvaa vihaa. Vihakin voi olla liian vahva sana tässä yhteydessä, mutta kyllä – olen kokenut muutaman kerran ulkomaalaisvastaisuutta.
Go home, go home -huudot raikuvat peräämme, kun olen iltakävelyllä tyttökaverini kanssa.
Maltalaiset eivät selvästikään halua meitä kaduilleen, vaan toivovat meidän lähtevän kotiimme. Nuorisojoukko haluaisi pitää hauskaa keskenään ilman, että turistit pilaisivat heidän iltansa. Ei tunnu hyvältä olla kutsumaton vieras.
Huutohetkellä minua lähinnä huvittaa. Nuoret ovat nuoria, mutta jälkeenpäin tilannetta on tullut pohdittua useinkin.
Miksi jo nuorilla ihmisillä on negatiivinen asenne ulkomaalaisiin? Ja vielä saarella, joka elää turismista.
Hvorfor kjører du ikke tilbake til Finland?
Miksi et palaisi takaisin Suomeen, kysyy norjalainen keski-ikäinen mies minulta.
Syynä kysymykseen on se, että en pysty tarjoilemaan hänelle lounasta kello 10 aamulla. Lounas valmistuu kokin ohjeiden mukaisesti kello 11.
Mies suivaantuu ja poistuu ravintolassa. Häntä seuraa miehen thaimaalainen vaimo, jota tilanne nolostuttaa suuresti.
Norjalaisen mielestä ulkomaalaiset naiset ovat tervetulleita vuonojen maahan, mutta miesten olisi parempi pysytellä kotimaisemissa.
Jävlä finne. Kirottu suomalainen.
Taas on tullut mokattua jotain, kun perjantai-iltana Keski-Ruotsissa huudellaan perään. Omasta mielestäni olen käyttäytynyt hyvin, mutta pelkkä suomalaisuus pännii ruotsalaismiestä.
Vaikka suomalaisilla on pitkät juuret naapurimaassa, kaikkien ruotsalaisten mieleen ei härmäläinen ole.
Puhutaan paljon siitä, että suomalaiset ovat rasistisia.
Ehkä osa onkin, mutta rasismia on myös Suomen rajojen ulkopuolella – valitettavasti.
Vain me ihmiset voimme tehdä maailman paremmaksi olemalla suvaitsevaisempia.