Kolumni

Ala­ker­ta: Mat­kai­lun kas­vu­en­nus­te on niin hurja, että sen ääreen on syytä py­säh­tyä: mitä seu­rauk­sia Kuu­sa­moon

Eilinen oli naukujille ikävä päivä. Siis sille porukalle, joka tykkää hekumoida, ettei mistään tule mitään, Rukalle vaan kaikki rahat lapioidaan, tänne korpeen kuollaan ja tulisi edes valtio ja pelastaisi.

Kymmenkunta vuotta sitten alkanut talouslama on tasaisesti ruokkinut tätä kuoroa. On vaadittu sitkeyttä niiltä, jotka ovat katselleet tulevaisuuteen sillä mielin, mitä hyvää se mahtaisi meille kuusamolaisille ja koillismaalaisille tarjota.

Itäkylän 35 miljoonan investoinnit (hotelli, gondolihissi ja muut rinne- ja hissi-investoinnit) käynnistävät Rukalla uuden vaiheen, kuten kävi Länsi-Rukalla kymmenkunta vuotta sitten. Hiljattain edesmennyt Juhani Aho katselee pilven reunalta hyvillä mielin Rukan menoa. Ahon Jussi, jos kuka, uskalsi.

Lapin matkailu, johon Kuusamo lasketaan, on noussut yhdeksi Suomen talouden veturiksi. Jos Lapin matkailun kasvu jatkuu parin viime vuoden tahtiin ja samaa vauhtia kuin Islannissa viimeiset kymmenen vuotta, tarvitaan matkailuun Lapissa ja Kuusamossa lähes 20 000 ammattilaista lisää.

Tämän ennusteen ääreen on syytä hetkeksi pysähtyä, vaikka ei täysin sen toteutumiseen uskoisi.

Koska työikäisen väestön määrä Suomessa ja Koillismaalla vähenee, tulisi katse kääntää matkailun lähtömaihin. Kun suomalainen menee Kreikkaan, häntä palvelee suomalainen matkaopas. Uskon, että jatkossa suomalaisten oppaiden, tarjoilijoiden ja kokkien lisäksi meillä on nykyistä enemmän esimerkiksi kiinalaisia ammattilaisia. Kunhan ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta viimein ymmärrettäisiin luopua ja jättää harkinta niille, jotka työllistävät. He itse tarpeensa parhaiten tietävät.

Kuusamossa on tavoitteena matkailun kansainvälistyminen. Se tarkoittaa myös työntekijöiden kansainvälistymistä. Haasteena on kotouttaa heidät tänne, ei pelkästään kausityöntekijöiksi, vaan pysyviksi veronmaksajiksi.

Yöpymisten määrä kasvaa Lapissa 2,7 miljoonasta kymmeneen miljoonaan vuoteen 2026 mennessä, jos mainittu ”islantilainen” kasvuennuste toteutuu. Millaisia taloudellisia, sosiaalisia, ekologisia sekä arvokysymyksiä tulisi ottaa huomioon? Mitä kasvu tarkoittaisi Rukan ja Kuusamon tulevaisuudelle työvoimapulan lisäksi? Mitkä asiat pitää ratkaista ensimmäisenä? Onko jotain, mistä pitää luopua? Paljonko on tarpeeksi ja mikä on liikaa?

Nyt ei pidä pelätä, eikä pelata pientä, vaan katsoa isoa kuvaa. Näivettymiselle on vaihtoehto.

Koska työikäisen väestön määrä Suomessa ja Koillismaalla vähenee, tulisi katse kääntää matkailun lähtömaihin. Kun suomalainen menee Kreikkaan, häntä palvelee suomalainen matkaopas.