Minä rakastan käydä kyläilemässä ystävieni luona. Siinä on vain yksi minun mielestäni pieni, mutta muiden mielestä suuren suuri ongelma.
Se on kysymys: otatko kahvia? Johon nolostellen vastaan, että en juo kahvia. Enkä teetäkään, kiitos vain.
Tässä vaiheessa emäntä tai isäntä menee yleensä vaikeaksi. Joku osaa ottaa rauhallisesti ja selviää tilanteesta vain pienellä hengenahdistuksella sekä itsensä keräämisellä. Toiset hätääntyvät silminnähden, ryntäilevät ympäri keittiötä, mumisevat paniikissa itsekseen: voi apua, mitä minä tuolle nyt tarjoan?
Suomalaiset juovat kahvia enemmän kuin kukaan missään. Jos en jo aikaisemmin ollut sitä tarpeeksi hyvin huomannut, selvisi se googletellessani tutkimuksia aiheesta. Hakusana ”kahvinjuonti Suomessa” keräsi 29 500 osumaa.
Googlesta löytyi esimerkiksi nämä lauseet: ”Kahvinkuluttajina suomalaiset ovat omassa liigassaan”, ”Suomessa juodaan kahvia niin paljon, että enempää ei voi” sekä ”suomalaiset ovat maailman innokkainta kahvinjuojakansaa”.
Suomalainen juo keskimäärin 4–5 kuppia päivässä. Noin 160 litraa vuodessa. Eniten koko maailmassa.
Äitini on yksi heistä. Hänellä on tapana päivitellä aina sopivan tilaisuuden tullen: ”Meidän Anna ja Jussi ne ei juo kahvia, eivät ole ikinä oppineet juomaan”.
Yleensä huomautus jatkuu vielä toisella huomautuksella, joka koskee kahta muuta veljeäni: ”Mutta Antti se juo monta pannullista päivässä ja Mikkohan joi jo alle polvenkorkuisena salaa meidän kahvikuppien jämät pöydästä.” Huomautuksen tarkoituksena on luultavasti kertoa muille, että kyllä edes jossain on onnistuttu, eikä kaikkia neljää ole pilattu ainakaan tässä asiassa.
Minäkin olen yrittänyt päästä mukaan piireihin ja tehdä äitini ylpeäksi. Kuunnellessani ystävieni hehkutusta aamukahvin ihanuudesta päätin kerran itsekin ihan asiasta tehden opetella juomaan kahvia. Join pienillä hörpyillä puoli kuppia, jonka jälkeen voin pahoin, vapisin sängyssä ja kärsin kaksitoista tuntia päänsärystä.
Vaikka rakastan saunaa, järviä, lunta, Vesa-Matti Loiria, salmiakkia ja pullonpalautusautomaatteja, vihaan kahvia. Minun mielestäni Juhla Mokka tai millä tahansa mahtavalla vekottimella keitetty kahvi on pahaa, enkä voi ymmärtää, miksi kukaan haluaa aloittaa sillä aamunsa.
Pyydän siis jo etukäteen anteeksi omituisuuttani. Kyläillessäni juon ihan mielelläni lasillisen vettä. Se on sitäpaitsi melkein sama asia kuin kahvi, paitsi ettei vettä ole lämmitetty, eikä sitä ole suodatettu omituisten, suomalaisten pään sekottaneiden kahvinporojen läpi.