Pakko päästä Rovaniemelle, vaan perjantain viimeinen bussi lähtee ennen työpäivän loppua. Opiskelukaupunkiin ja omaan kämppään viikonlopuksi lähtiessä tulee usein mutka matkaan – millä ihmeellä minä sinne menen?
Onneksi on Facebookin kimppakyytiryhmä. Kimppakyyti Kuusamo-Oulu-Kuusamo ja Kuusamo-Rovaniemi-Kuusamo -ryhmästä on nimihirviöstään huolimatta tullut paras kaverini, kun torstai-iltana vielä mietin, lähdenkö vai enkö.
Kiitos kimppakyytien, olen kokenut monet hauskat reissut, joille olisin jättänyt autottomana menemättä opiskelijabudjetin tai mahdottomien bussiaikataulujen takia.
Viimeisen vuoden aikana olen tuota Kuusamo-Rovaniemi-Oulu -akselia rampannut edes takas useaan otteeseen. Vuosi sitten touko-kesäkuussa mennä vilistin pääsykokeissa pitkin pitäjiä, ja vain Jyväskylään suuntautunut (turha) reissu taittui bussilla. Muutoin kuljin kimppakyydein.
Nykyiseen opiskelupaikkaan pääsin periaatteessa tuntemattomien avustuksella. Ensiksikin, hotellihuoneen Rovaniemeltä olin varannut hetken päähänpistosta Oulun pääsykokeissa tapaamani täysin tuntemattoman tytön kanssa. Se kannatti, saimme kulut jaettua ja kuljimme pääsykoepaikalle yhdessä.
Sitä ennen matka korkeakoulunpenkille alkoi konkreettisesti sillä, kun Kuusamossa hyppäsin yksin tuntemattoman keski-ikäisen miehen kyytiin. Koko kaksi ja puoli tuntia taittui rupatellessa muun muassa matkustelusta, rauhanturvaamisesta, pakolaiskriisistä, opiskelusta ja ura-haaveista.
Perillä persaukisen pääsykoematkaajan päivä oli pelastettu, kun kimppakyytikuski sanoi, ettei aiemmin sovitusta kympistä huolimatta suostu veloittamaan mitään, koska olisi ajanut työmatkansa muutenkin ja matkaseurana olin mainio. Ensimmäinen kimppakyytikokemukseni oli onnistunut.
Sen jälkeenkin kimppakyydit ovat sujuneet hienosti. Kerran törmäsin serkkuun, jonka kanssa saatiin vaihdettua kunnolla kuulumiset. Vastikään opin aika paljon erilaisia raskaamman musiikin genrejä bändissä soittavan kuskin ansiosta – joka muuten tarjosi vaihtoehdoksi äänikirjaa ja huomaavaisesti antoi minun valita levyt. Viimeisimmässä kyydissä puhuttiin juuri sopivasti, sunnuntaisen illan huomioon ottaen.
Kimppakyydeillä kumpikin osapuoli säästää, usein niillä pääsee bussiaseman sijaan perille asti ja kaiken huipuksi voi tavata mahtavia tyyppejä ja kuunnella kiinnostavia tarinoita. Jos toista ei tunne, eivät puheenaiheet kesken lopu – tai voi olla vain hiljaa, jos se kummallekin käy paremmin.
Sinisilmäinen ei pidä olla, mutta joskus tuntemattomiin kannattaa luottaa. Ja matka taittuu hetkessä.