Kolumni

Ala­ker­ta: Turhia ohi­tuk­sia, blok­kauk­sia – hiih­to­lo­ma­kan­sa tö­pek­sii maan­tiel­lä

Hiihtolomien aikaan liikenne Kuusamon ja Oulun välillä on vilkkainta, varsinkin viikonloppuisin ja tietysti perjantaisin. Nyt perjantai-iltana huomasi kuinka loma on lopussa ja ihmisillä oli kiire työn äärelle ja kotiin viikonlopuksi, joillakin jopa vaarallisen kiire.

En lakkaa ihmettelemästä miksi täytyy ryhtyä ohittelemaan, kun selvästi näkee, että edessä on jonossa kymmenkunta autoa. Varma voi olla myös siitä, että jonoa on siellä jonon edessä lisääkin. Rekka, tai muu hieman hitaampi, tietysti harmittavasti hidastaa toisinaan vauhtia, mutta silti.

Suurin osa ajoi siististi, ja ohitti vuorollaan tilaisuuden tullen sen etummaisena olleen hieman hitaamman ajoneuvon. Mutta. Jälleen oli niitä, joilla liikennejärki ei osu millään osaamisalueen keskiöön. Tullaan takapuskuriin, koukataan nippanappa ohi oli mutka, vastamäki, lumipyry tai keltainen viiva. Sitten palataan omalle kaistalle juuri keulan eteen. Mennään taas kyttäämään seuraavan puskurin taakse. Suuri osa matkasta on kuitenkin 80 ja 60 kilometrin rajoitusalueella, joten ei siinä kovin paljoa etua saanut.

Oman ja perheensä hengen siinä vaarantaa. Pahimmillaan myös muidenkin. Ei niitä turvallisia ohituspaikkoja kuitenkaan kovin monia siinä välillä ole.

Näiltä liikenneääliöiltä jää täysin havaitsematta se minkä he aiheuttavat muille. Jarrutuksia, kiihdytyksiä. Jonoon tulee haitariliikettä aivan turhaa. Puhumattakaan mahdollisesta liikenneraivosta. Senkin on havainnut, että tämä puikkelehtimen saa aikaan blokkausta: ”Et ainakaan tähän minun eteeni tule”. Yhtä vaarallista ja ääliömäistä kuin se turha ohittelukin.

Hilpeintä tietysti on havaita, että se Taivalkoskelta lähtien ohitellut auto oli samoissa liikennevaloissa Kiimingissä. Minä sentään kuitenkin ehdin käydä Tulitauossa juomassa räiskälekahvitkin. Kummalahan meillä oli turvallisempi matka. Ajassa ei näemmä eroa tullut.

Toisaalta onhan näistä kiireisistä joskus hyötyäkin. Kun yöllä ajelee tuota samaa väliä sopivasti rajoitusten mukaan, niin hyvin nopeasti siinä taakse ilmaantuu taas wannabe kimiräikkönen. Se puhaltaa ohi ja siinä imussa on leppoisaa ajella kun on poroaura edessä. Etummaiseen se yleensä kolahtaa. Aika raakaa sinänsä, mutta olen havainnut ajatusta muidenkin paikallisten hyödyntävän. Koillismaalainen ei samaan jekkuun helposti haksahda.

Että olkaahan varovaisia siellä maantiellä. Pääsiäisenä niitä on taas liikkeellä. Autoja. Niissä on yleensä se perhe sisällä. Ajatelkaa sitä.

”Pääsiäisenä niitä on taas liikkeellä. Autoja. Niissä on yleensä se perhe sisällä.