Vuonna 1972 Kitkantiellä vastaan kävelevä kuusamolainen on keskimäärin alle kolmikymppinen. Kuusamolaisten keski-ikä oli 28,4 vuotta. Posiolaiset ja taivalkoskelaiset olivat yhtä nuorekasta joukkoa.
Vuonna 2016 keskimääräinen kuusamolainen ja taivalkoskelainen oli 46-vuotias. Posiolaisten keski-ikä oli 53 vuotta. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan Koillismaan väestön keski-iän nousu jatkuu. Vuonna 2030 kuusamolaiset ja taivalkoskelaiset ovat viisikymppisiä ja posiolaiset 56-vuotiaita.
Matkailuparlamentissa Rukalla puhunut tulevaisuuden tutkija Ilkka Halava toi väestön ikääntymiseen valtavirrasta poikkeavan, ja siksi kiinnostavan näkemyksen.
Halavan pääväite on, että Suomella ei ole huono huoltosuhde, eikä väestön ikääntyminen ole ongelma, vaan onni. Suomen terveellinen elinympäristö ja yhteiskunnan menestys ovat johtaneet siihen, että ihmiset elävät huomattavasti aiempaa pidempään ja tyytyväisempinä.
Palataan Kitkantielle vuoteen 1972. Pääkadulla parveilee lapsia, jotka ovat matkalla liian ahtaisiin kouluihin. Moni vastaan kävelevistä nuorista miehistä ja naisista suunnittelee Ruotsiin lähtöä. Koneellistunut maatalous ei pysty työllistämään läheskään kaikkia ja palveluyhteiskunta on vasta oraallaan. Ennen kaikkea Ruotsi tarjoaa näkymän helpommasta elämästä vailla tolkutonta ruumiillista raatamista.
Kitkantiellä harmaapäät ovat harvassa, sillä ihmiset kuolevat nuorina raskaan työn ja sairauksien painamana. Noin 20 000 asukkaan Kuusamossa on kolme lääkäriä. Enempää ei tarvita, sillä moniin sairauksiin ei ole hoitoa.
Tästä päästään Halavan huomioon: meidän ei tietenkään kannata pyrkiä yhteiskuntaan, jossa ihmiset kuolevat heti eläkkeelle päästyään. Eli siis palata ajassa 1970-luvulle tai varhaisempiin vuosiin. Neljä viidestä koillismaalaisesta eli nykymittapuun mukaan köyhyysrajan alapuolella 1960-luvulla.
Halava ehdottaa, että harmaantuva Suomi julistautuisi ikuisen nuoruuden maaksi. Maaksi, joka on elinoloiltaan niin puhdas, terveellinen, vakaa ja vapaa, että ihmiset elävät pitkään ja onnellisina. Tätä kaikkea pitäisi hänen mukaansa käyttää pohjoisen matkailun suurena, houkuttelevana tarinana.
Kiinnostava näkökulma keskusteluun, jossa vanheneminen nähdään yhteiskunnallisena uhkana ja vanhukset rasitteena.