2019 Koillissanomat kysyi alkukesästä: Pitääkö Kitkan ja Rukan alue suojella kaivoksilta? Kyselyyn vastasi 1200 henkilöä. Selkeän enemmistön (84 %) mielestä alue on suojeltava.
2018 Taloustutkimuksen puhelinkyselyn mukaan enemmistö Kuusamon vastaajista suhtautui edelleen kielteisesti Juomasuon kaivoshankkeeseen. Näin oli, vaikka vastaajina olivat määrällisesti yliedustettuina kaivoshankkeeseen myönteisemmin suhtautuvat yli 65-vuotiaat miehet. Kyselyyn vastasi yhteensä 986 kuusamolaista, joista miehiä oli 604 ja naisia 382.
Uusi yhtiö aloitti kaivoshankkeen uudelleen valmistelun kobolttikuumeisella keppihevosella ratsastaen, vastoin kaupungin ja kuusamolaisten enemmistön tahtoa. Yhtiö palkkasi viestintään ja yhteiskuntasuhdetoimintaan yhden Suomen tunnetuimmista media-ammattilaisista. Ongelmana näyttää olevan, että kuusamolaisilla on väärä näkemys ja mielipide hankkeesta Kitkajoen kuppeessa. Eniten tapahtumia näyttääkin olevan yhtiön nettisivuilla ja lehtien keskustelupalstoilla ja mitä luultavimmin erilaisissa kahvipöydissä.
Yhtiön nettisivuilla on ilmoitettu tähän mennessä viiden uuden kairareiän tekemisestä ja raportoitu neljästä. Eikä ihme – malminetsintä on erittäin kallista. Jotta uskottavaa uutta tietoa esiintymistä on mahdollisuus saada, tarvitaan tuhansia kairausmetrejä ja kymmeniä, jopa satoja kairanreikiä. Esimerkiksi yhtiön saamalla 60 000 euron julkisella hankerahalla voisi saada ehkä juuri ja juuri pari kairanreikää lisää. Malminetsintälupahakemusten ja laajojen varausten jättäminen sen sijaan ei ole kallista yhtiölle. Paikkakuntalaisille se sen sijaan maksaa vuosien epävarmuutena omien maiden käytön tulevaisuudesta ja jopa vaikeutena tehdä investointeja tai myydä mökkejä, koteja ja mantuja eteenpäin muuhun käyttöön.
2016 Kuusamon kaupunginvaltuusto hyväksyi strategisen yleiskaavan, jolla haluttiin turvata olemassa olevien elinkeinojen kehittäminen ja kieltää kaivostoiminta Kitka-Ruka-Oulanka alueella.
2014 Asukkaat, mökkiläiset, yrittäjä- ja luontojärjestöt, asiantuntijat, Kuusamon kaupunki ja muut viranomaiset jättävät yhteensä yli 220 lausuntoa ja mielipidettä kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus hylkäsi ympäristövaikutusten arvioinnin. Kaivoshankkeen valmistelun eteneminen pysähtyi.
2013 Kuusamon kaupungin luonnonvarojen käytönyhteensovittamissuunnitelmassa linjataan: Kaivostoimintaa ei voida riskittömästi käynnistää Kitka-Ruka-Oulanka alueelle. Lähes tuhannesta kuntalaiskyselyyn vastanneesta huomattava osa ilmoitti suhtautuvansa kriittisesti kaivostoimintaan Kuusamossa nyt ja tulevaisuudessa. Julkinen keskustelu kilpistyi juuri Juomasuon kaivoshankkeeseen. Kuusamon kaupunki teetti luonnonvarakyselyn yleiskaavan päivitystä varten.
2007 Kuusamon kaupunki linjasi vastustavansa muun muassa uraanikaivosten avaamista Koutajoen (mm. Kitka- ja Oulankajokien) vesistön alueella.
1987 Koskiensuojelulailla sinetöitiin Kitka- ja Oulankajokien suojelu vesivoimarakentamiselta. Uskallan sanoa, että suurin osa kuusamolaisista ja suomalaisistakin on ollut varmasti päätökseen tyytyväisiä Karhunkierroksen reitillä koskia ja jokia ihaillessaan. Näyttää siltä, että kaivoslakia ollaan pian avaamassa. Ehkäpä lakiin vielä lisätään pykälä, jossa lukee, että ”erityisten luontoarvojensa vuoksi kaivostoiminta Koutajoen vesistöalueen läheisyydessä, mukaan lukien Kitka-ja Oulankajoki, tällä lailla täten kielletään”.