Anna Kan­to­lan ko­lum­ni: Perunat on lai­tet­ta­va ajoissa maahan ja niin on toi­mit­ta­va kai­vos­lain uu­dis­tuk­sen­kin kanssa

-

Kaivoslain valmistelussa on otettu aikalisä. Laki ei valmistukaan vuoden loppuun mennessä eduskunnan käsittelyyn. Kaivoslakityöryhmä on pyytänyt lisäaikaa 2021 loppuun asti.

Kaivostoiminnan hyötyjen ja haittojen punnintaa eli intressivertailun mahdollisuutta osaksi lainsäädäntöä selvitetään. Tämä olisi toteutuessaan suuri muutos. Elinkeinot tasapuolisesti huomioiva intressivertailu voisi johtaa yhteiskunnallisesti kestävämpiin kaivoshankkeisiin.

Näyttää siltä, että myös Kuusamossa kaivostoiminnan suunnittelussa on otettu aikalisä – ainakaan Juomasuon kaivoshankkeen uudesta ympäristövaikutusten arvioinnista ei ole kuulunut, vaikka sitä muistaakseni lupailtiin 2019 vuoden loppuun mennessä.

Myöskään TUKES:n uusia määräyksiä yleisistä ja yksityistä eduista koskien Juomasuon, Sivakkaharjun ja Meurastuksenahon kaivospiirejä ei ole vielä näkynyt.

Ollessani töissä Tansaniassa Suomen suurlähetystössä, tehtävänäni oli seurata Suomen ja Tansanian valtioiden kahdenvälisiä kehitysyhteistyöhankkeita. Molemmissa maissa kehityksen keskeisinä moottoreina ovat olleet maaseudun elinkeinojen ja yritystoiminnan sekä yksityismetsätalouden kehittäminen.

Suomessa kehittämistyötä tehneenä olin tottunut aikataulumuutoksiin projekteissa. Tansaniassa perunanviljelyn kehittämishankkeessa vasta kuitenkin ymmärsin hyvin oleellisen luontoaika-asian.

Maatalouteen ja luontoon liittyvissä elinkeinoissa kaikkia toimenpiteitä ei voi pelkästään hallinnollisella päätöksellä siirtää ja ajoittaa oikein.

Perunoiden maahan laitto oli Tansaniassa kyllä mahdollista enemmän kuin kerran vuodessa, mutta vain tiettyinä viikkoina.  Tansaniassa peruna on niin sanottu ”rahakasvi”. Rannikkoa viileämmillä ylänköalueilla perunanviljelyllä ja myynnillä saadaan perheissä voita leivän päälle ja lapset koulutettua.

Maa- ja metsätalouden lisäksi Tansanialla on mahdollisuuksia öljyssä ja kaasussa. Tansanian edustalta on nimittäin löydetty valtavat öljy- ja kaasuvarannot.

Aika näyttää miten maa onnistuu hyödyntämään kestävästi ja erityisesti omien ihmistensä hyödyksi luonnonvaransa niin maalla kuin merellä. Vahvuutena on suuri joukko nuoria ja koulutettuja ihmisiä, jotka unelmoivat alle 60 vuotta sitten itsenäistyneen maansa rakentamisesta.

Suomalaiset ja tansanialaiset ovat tehneet yhteistyötä jo vuosikymmeniä. Erään kokouksen päätteeksi tarjosin työlounaan paikalliselle virkamiehelle Etelä-Tansaniassa Mtwarassa Intian valtameren rannalla sijaitsevassa ravintolassa.

Aaltojen kohistessa rantaan kerroin hänelle talouden vakavista haasteista Suomessa. Pyysin häntä muistamaan lounaan, jos vaikka joskus vielä Suomi tarvitsee Tansanian apua.

Afrikasta päin katsottuna Eurooppa ja Suomi nimittäin näyttivät haurailta vanhuksilta, joiden rahat alkavat olla lopussa. Kävellessäni tansanialaisen kylän hiekkatietä maisema alkoi näyttää jotenkin tutulta, pensaskasvusto kotoisilta pajupuskilta ja horisontin nyppylät pohjoisen vaaroilta ja tuntureilta.

Oli aika lähteä takaisin hoitamaan oma osuutensa yhteisestä työstä kotimaan eteen.

"Afrikasta päin Suomi näytti hauraalta vanhukselta, jonka rahat alkavat olla lopussa."

Aikalisän ottaminen on tavallista toimialasta ja hommasta riippumatta. Asioita on helpompi lykätä kuin laittaa toimeen.

Aikalisällä voi joskus olla merkittäviä vaikutuksia asioiden kulkuun. Joskus lisäajalla saadaan tärkeitä voittoja. Toisinaan lykkäämisestä tulee lopullista ja aiotut asiat eivät lopulta toteudukaan.

Jotta perunat ehtivät kypsyä ja hallitusohjelma toteutua satopäivään mennessä, on istutustyö ja intressivertailu tehtävä ajoissa.

Juttua on muokattu 28.10.2020 klo 8.28: Muutettu Tyyni valtameri Intian valtamereksi.