Annatko sinä aivoillesi kielteisiä vai myönteisiä toimintaohjeita? Mitä sinä sanot itsellesi tai lähimmäisellesi heti aamulla, ohjaako sanontaasi tai ajatteluasi kielteisyys vai myönteisyys? Miten paljon kielteisenä tai myönteisenä aamun aloittaminen vaikuttaa koko päivääsi?
Kun aamulla pilvien raosta paistaa aurinko, toteatko silloin, että pilvessä on, vai toteatko auringonsäteiden mukavasti kimaltelevan lumenpintaan ja haijastelevan iloisesti kasvoillesi.
Tämmöisiä kysymyksiä on hyvä aika ajoin pohtia, kun elämme kuitenkin melkolailla negatiivispainotteisessa maailmassa. Maailmassa on paljon hyvääkin, mutta valitettavasti negatiiviset asiat saavat enemmän julkisuutta kuin hyvät asiat.
Kannamme ehkä taakkanamme myös länsimaista perintöämme, jossa negatiivisuus ja kielteisyys on ensireaktiomme asioihin hyvyyden ja myönteisyyden sijaan.
Filosofi Eero Ojanen toteaa kirjoittamassaan Hyvyyden filosofia -kirjassaan osuvasti, että mihin olisimme päässeetkään, jos olisimme vuosikymmenet ja -sadat tarkastelleet hyvää samalla vimmalla, kuin olemme tarkastelleet pahaa?
Ojasen mukaan nykyajan tieteelle ja tieteeseen perustuvalle maailmankuvalle ominainen asia on sen tavaton kyvyttömyys nähdä ja tutkia hyvää. Ojanen ihmettelee, että harvoin näkee edes esitettävän erästä kaikkein perimmäistä kysymystä: miten maailmassa voi olla niin paljon hyvää kuin siinä on?
Niimpä, sellainen maailma on, taitaa olla enempi paha kuin hyvä. Se on sellainen, joksi me ihmiset olemme sen tehneet. Mutta aina on toivoa paremmasta, niinhän me ihmiset ruukaamme sanoa.
Tulossa on eduskuntavaalit ja ilmassa on paljon protestihenkeä. Vaalien jälkeen nähdään, ketkä Suomessa ovat vaalien voittajia ja mihin suuntaan Suomi-laivaa lähdetään viemään. Toivottavasti vaalien jälkeisen Suomi-laivan kapteeni (pääministeri) antaa aivoillensa vain myönteisiä toimintaohjeita ja sitä kautta hyviä tekoja kansan parhaaksi. Suomi-laivan kapteenin myönteisellä ajattelulla on heijastusvaikutuksensa koko kansaan.
Myönteisen ajattelun voimasta ja myönteisestä asenteesta sekä uskosta omaan tekemiseensä löytyy hyvä esimerkki varsin läheltä eli Posiolta, jossa mielestäni kunnajohdon tekojen takana on mitä suuremmissa määrin positiivinen ajattelu, myönteinen asenne ja usko omaan tekemiseensä.
Tämän alakerran päätteeksi voimme hauskuttaa itseämme optimistin ja pessimistin väittelystä syntyneestä vitsistä. Eli siis mistä erottaa optimistin ja pessimistin? No siitä, kun pessimisti sanoo, että nyt ovat asiat niin huonosti, että huonommiksi ne eivät enää voi tulla, sanoo optimisti, että kyllä voivat.