Ark­ki­teh­ti­nä uransa tehnyt Seppo Kou­ta­nie­mi jänisti en­sim­mäi­sel­tä puu­työ­kurs­sil­taan: "Koin ai­ka­mois­ta ri­ma­kau­hua sinne me­nos­ta". – Nyt avat­tiin en­sim­mäi­nen tai­de­näyt­te­ly

<p>– Näin heti, että tuossa on selvä taideteos, Seppo Koutaniemi kertoo löytämästään puunpalasta, josta tuli sittemmin veistos nimeltään ”Elämän vuosirenkaat”.</p> <p>Seppo Koutaniemelle oli selvää jo arkkitehtiuransa alussa, että tulee eläkepäivillään omistautumaan kuvanveistäjän rooliin.</p>
– Näin heti, että tuossa on selvä taideteos, Seppo Koutaniemi kertoo löytämästään puunpalasta, josta tuli sittemmin veistos nimeltään ”Elämän vuosirenkaat”.
– Näin heti, että tuossa on selvä taideteos, Seppo Koutaniemi kertoo löytämästään puunpalasta, josta tuli sittemmin veistos nimeltään ”Elämän vuosirenkaat”.
Kuva: Mikko Halvari

Ei äkkiseltään uskoisi, että 400 suunnitteluprojektia, muistomerkkiä ja useamman lentoaseman piirtänyt arkkitehti jännittäisi puutyökurssille menemistä, mutta näin se vain Seppo Koutaniemen tapauksessa kaksi vuotta sitten oli.

– Koin melkoista rimakauhua sinne menosta. Mietin, että muut jo tekevät töitänsä ja itse palloilen siellä vain suunnittelemassa. Ensimmäisellä kerralla jäi sitten menemättä, Kuusamotalon Kaamosgalleriaan puuveistosnäyttelyään pystyttävä Koutaniemi kertoo.

Rimakauhusta toipumiseen riitti matka Saksaan tyttären luo Augsburgin kaupunkiin ja siellä pieni taiteellinen kokeilu muovilevyjen ja coctailtikkujen kanssa. Syntyi taidetta ja vapauttava oivallus.

– Tuli kaksi veistosta ja huomasin, että näitähän syntyy kuin itsestään, Koutaniemi kertoo.

Nyt rohkeus riitti kuin riittikin ilmoittautumaan kansalaisopiston puutyökurssille.

Kaamosgalleriaan esille tuodut kahdeksan teosta syntyivät tuolla kurssilla 20 viikon ajanjakson aikana viime vuonna.

Kuvataiteellisuus itsessään ei ole uusi ilmiö Koutaniemen elämässä. Varhaisin visuaalisen taiteen muoto tulee suoraan luonnon muodoista. Koutaniemen ollessa kolmen vuoden ikäinen heitti hänen ukkinsa suuren hauen selkärangan maahan.

– Siinä oli nikamia, joilla leikin. Jälkikäteen huomasin, että nikamien muodot olivat hyvin lähellä brittiläisen kuvanveistäjän Henry Mooren teoksissa esiintyviä ihmisen luiden muotoja.

Mooresta tuli myöhemmin Koutaniemen suurin kuvanveistäjäesikuva.

13-vuotiaana Koutaniemi oli jo päättänyt, että hänestä tulee joko kuvanveistäjä tai arkkitehti. Tiukkaa uravalintajakoa Koutaniemi ei pysty vieläkään perustelemaan, mutta tuohon ikävuoteen mennessä hän oli jo taidokas piirtäjä ja kiinnostunut visuaalisen taiteen eri muodoista.

Koutaniemen isä oli tosin sitä mieltä, että arkkitehtinä poika saattaisi tienata paremmin, joten vaakakuppi kallistui Oulun yliopiston suuntaan. Taideteollisen pääsykokeet Helsingissä olivat samaan aikaan kuin arkkitehtiosaston Oulussa. Päätös suosi pohjoisempaa kaupunkia eikä yrittäjä kadu valintaansa tippaakaan.

– Kuvanveisto on säilynyt mukana aina. Arkkitehdin työ on muodon luomista ja antamista kaikelle.

Ansaintapolitiikasta Koutaniemellä tosin on kommenttinsa sanottavana.

– Kuvanveiston suhteen isäni oli aika oikeassa elannon suhteen, mutta kyllä arkkitehtiyrittäjänäkin on saanut tehdä pitkää päivää iltaan saakka, vielä eläkepäivilläänkin suunnitelmia piirtävä Koutaniemi kertoo.

Vuosi 2015 toi mukanaan pysäyttävän tekijän, keuhkofibroosin. Keuhkojen sidekudokseen vaikuttava sairaus vaikutti radikaalisti Koutaniemen elämään.

– Minulta vaihdettiin tuolloin keuhkot. Elän nyt oikeastaan kolmatta elämääni, sillä jo vuonna 2003 kaulavaltimoni olivat tukossa ja ne jouduttiin operoimaan. Selvisin ja olen syvästi kiitollinen yläkertaan.

Keuhkosiirrosta toipuminen oli pitkä prosessi. Sen myötä tuli päätös seisauttaa arkkitehtitoimisto ainakin suurten töiden osalta.

Toinen päätös oli lähteä tekemään kuvanveistohaaveista totta.

– Päätin, että oli hankittava lämmin autotalli työskentelytilaksi.

Koutaniemi ilmoittautui myös puutyökurssille – juuri sille, josta rimakauhu otti sitten voiton.

Puu materiaalina on tuttu Koutaniemelle jo arkkitehtuuriopinnoista ja sittemmin työelämästä, jossa pienoismalleilla on suuri rooli, mutta itse taiteen tekeminen puun kanssa hakee muotoaan kokeilun kautta. Esimerkiksi teos ”Elämän vuosirenkaita” syntyi maasta löytyneestä kelopuun palasta.

– Keskelle tein aukon, johon tein miehen ja naisen torsot toisiaan vasten. Sitten mieleeni tuli, että nämä puun vuosirenkaat ovat tietenkin kuin elämän vuosirenkaita.

Koutaniemi kertoo tulleensa uskoon 18 vuoden iässä ja se näkyy hänen puuveistoksissaan: enkeli on veistetty puusta sulavin linjoin ja punaiseksi maalattu hahmo puisen temppelin sisällä symboloi tuomittua ja ihmiskunnan synnit lunastanutta Jeesusta.

Seppo Koutaniemi esittelee linjakkaita ja suunnitelmallisesti toteutettuja puuveistosteoksiaan nöyränä.

Omasta mielestään hän on vasta aloittanut matkansa puuveistosten maailmaan.

– Minä vasta kokeilen näiden tekoa.

Katso Seppo Koutaniemen teosesittely

Fakta

Seppo Koutaniemi

Syntynyt Kuusamossa 1950

Kouluttautunut arkkitehdiksi Oulun yliopistossa

Tehnyt mittavan uran omassa arkkitehtitoimistossa

Noin 400 suunnitteluprojektia

Suunnitellut Kuusamon ja Ivalon lentoasemat

Mukana myös veistoshankkeita, muistomerkkejä ja ympäristötaideteoksia, kuten:

Evakkotien muistokomerkki Kuusamossa

Kolmannen armeijakunnan muistomerkki Kuusamossa

Puuveistosnäyttely ”Ihminen kehystilassa”

6.5.–1.6.2019 Kuusamotalon Kaamosgalleriassa

Esillä kahdeksan puuveistosta

Teokset tehty puutyökurssilla 20 viikon aikana

Lisäksi Kaamosgallerian yläkerroksess aon esillä kuusi piirustustyötä Koutaniemen nuoruudesta