Suomessa on viime vuosina puhuttu paljon kaupunkipolitiikasta ja kaupunkimaantieteestä. Kaupunkimaantiede on saanut jopa oman professuurinsa Helsingin yliopistoon. EK on esittänyt kaupunkipolitiikkaa jopa tulevan hallituksen kärkihankkeeksi.
Yle teetti viime kesänä kyselyn siitä, pitääkö yhteiskunnan tukea koko Suomen asuttuna pitämistä. Neljä viidestä vastaajasta oli sitä mieltä, että valtion pitää turvata palvelut koko Suomessa.
Hurjimpien väestöennusteiden mukaan kuitenkin vain pääkaupunkiseutu, Turku ja Tampere kasvattavat tulevaisuudessa asukaslukuaan, mutta muu Suomi tyhjenee.
Presidentti Sauli Niinistö ottaa vain harvoin kantaa sisäpolitiikkaan. Alkuviikosta hän teki poikkeuksen vieraillessaan Joensuussa.
– On erittäin tärkeää, että meillä on koko maa asuttuna. Se on kaikkien yhteinen hyvä, ja on suorastaan välttämätöntä, että maaseudulla asuu nuorta väkeä, joka tuottaa elintarvikkeita ja pitää huolta metsistä, Niinistö sanoi.
Niinistön mukaan alueellisen eriarvoisuuden lisääntyminen on yksi suomalaisten suurimmista huolista.
Maa- ja metsätalousministeriössä on parhaillaan käynnissä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuoteen 2020. Sen kolme strategista painopistettä tuleville vuosille ovat biotalouden edistäminen ja maatalouden elinkeinon turvaaminen niin, että sitä voidaan harjoittaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla. Kolmas painopistealue on elinvoiman ja elämänlaadun lisääminen monipuolistamalla maaseudun elinkeinoja, parantamalla työllisyyttä ja yritysten kilpailukykyä.
Kaikki nämä esillä olevat asiat ovat hyviä ja tehokkaita toimenpiteitä, mutta käytännön toteutus ei ole helppoa. Eivät nämä mitään uusia innovaatioita ole ja miksi pyörää pitäisikään keksiä uudelleen. Tavoitteiden saavuttamisessa on kuitenkin monta mutkaa matkassa. Esimerkiksi politiikka.
Käytävissä europarlamenttivaaleissa maataloustuet ovat olleet tapetilla aika vähän. EU:hun sorvataan uutta budjettia vuosille 2021-2027. Maataloustuet ovat yksi keskeisistä kysymyksistä, joista päätetään. Niistä on puhuttu yllättävän vähän suomalaisessa eurovaalikeskustelussa.
AlfaTv:ssä oli tiistai-iltana maatalousaiheinen keskustelu, jossa viljelijät kertoivat mielellään luopuvansa kaikista tuista, mikäli tilan tuotoista saataisiin oikea hinta. Tuolloin maanviljelijöiltä säästyisi työtä oikeaan työhön, kun turha byrokratia poistuisi.
Nykyinen europarlamentaarikko, joka on myös ehdoilla vaaleissa, kokoomuksen Petri Sarvamaa kirjoittaa nettisivuillaan, että EU:n maatalouspolitiikka suosii nykyisellään suurtilallisia, sillä 80 prosenttia kaikista tuista nostaa viidennes maanviljelijöistä, koska tuet ovat sidoksissa pinta-alaan ja suurimpina kärsijöinä nuoret.