Uutta autoa ostava joutuu merkistä riippuen varautumaan pitkiin toimitusaikoihin. Pahimmillaan kun kaupat tekee nyt, on uusi auto luvassa kuitenkin vasta marraskuulle. Syy on yksinkertainen. Autokaupan lamassa purettiin tuotantoa reilulla kädellä ja nyt autokaupan elpyessä ovat varastot tyhjät, eikä uusi tuotanto ole vielä pystynyt vastamaan kysyntään. Japanin maanjäristys pysäytti myös monen japanilaismerkin tuotannon kokonaan.
Suomen kokonaismarkkinat ovat lisäksi niin pienet, ettei maamme ole maailmanlaajuisten yhtiöiden tärkeimpiä myyntialueita. Koko Suomen myynti vastaa kutakuinkin parin viikon myyntiä Saksassa. Tämän vuoden aikana uskotaan Suomessa myytävän noin 125 000 autoa. Saksassa myytiin vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana yli miljoona henkilöautoa.
Kia Motors Finlandin projojektipäällikkö Ralf Hägglund uskoi kuitenkin jo syksyllä tilanteen olevan tyystin toisenlaisen. Silloin ostaja saa autonsa paljon nopeammin.
Valmistajien on loihdittava uusia, vähemmän kuluttavia ja vähäpäästöisempiä autoja vastaamaan kuluttajien toiveita. Vanhaa polttomoottoritekniikkaa on kehitetty yhä taloudellisemmaksi. Samaan aikaan on tulossa myös uusia tekniikoita. Täydellisen sähköauton sijaan todennäköistä on hybridimallistojen eli polttoainetta ja sähköä energianlähteenä käyttävien autojen esiinmarssi.
Sähkö tulee olemaan ratkaisu esimerkiksi kaupunkiliikenteessä, mutta polttomoottori jatkaa vielä pitkälle tulevaisuuteen. Suuret mullistukset tapahtuvat kuitenkin lopulta hitaasti. Suomen ajoneuvokanta on jo nyt iältään keskimäärin 11,9 vuotta vanhaa, eikä merkkejä autokannan uusiutumisesta ole näkyvissä.
Autoilu on käsitetty yhdeksi pahimmista ilmanpilaajista. Jokainen CO2-gramma on liikaa, mutta liikenteen osuus Suomen CO2-päästöistä on noin yksi neljäsosa tai viidesosa kokonaispäästöistä (riippuu vuodesta). EU:n päästöistä noin 10 % syntyy yksityisautoilusta, Suomessa noin 7 %.
Vertailun vuoksi: keskimääräisellä autolla viiden kilometrin matka tuottaa 0,9kg hiilidioksidipäästöjä. Jos saman matkan taittaa kävellen ja energian kävelyyn hankkii pihvistä, matka aiheuttaa 3,6 kg hiilidioksidia, kun huomioon otetaan pihvin koko tuotantoketju. Maitoa juomalla kävelyyn tarvittavan energian hankkiminen aiheuttaa 1,2 kg hiilidioksidipäästöjä. Pihvin ja maidon luvut ovat Britanniasta The Sunday Timesin artikkelista, mutta tuskin Suomessa tuotanto kovin paljon vähemmän saastuttavaa on. Pihvin ja maidon nauttiminen on kyllä ihmisen kokonaiselämänlaadun kannalta merkittävää, kuin pelkästään liikkumisen kannalta.
Tieliikenne tuo merkittävän verotuoton valtiolle. Vuonna 2009 valtio keräsi tieliikenteestä veroja yli 6 miljardia euroa. Tästä vain pieni osa palautuu maanteiden ylläpitoon.
Ne 125 000 uuden auton ostajaa ovat siis tänä vuonna merkittävämpiä kuin voivat kuvitellakaan.