Kolumni

Click, sanovat aivot

-

Anni Räisänen anni.raisanen@koillissanomat.fi

– Minulla oli ikävä entisiä aivojani, Nicholas Carr kuvaa kirjassaan ”Pinnalliset – Miten internet vaikuttaa aivoihimme”. Nykyiset aivot kun ovat rauhattomat, eivätkä ne pysty keskittymään yhtä hyvin kuin entiset.

Aivot muuntuvat koko elämän ajan ja hermosolut etsivät jatkuvasti uusia yhteyksiä. Uusiutuminen aivoissa ei pääty kasvuikään, kuten aivotutkijat aikaisemmin ajattelivat. Muokkautuvuus on aivojen normaali tila.

Kehitys ja uudistuminen eivät vielä kerro tapahtuman laadusta mitään. Muuntuminen voi tuottaa hyvää elämää, tai se voi merkitä rappiota.

Aivot, joita Carr kaipaa, ovat ne, joilla hän ajatteli, ennen kuin päivät alkoivat kulua internetissä. Niillä hän kykeni lukemaan pitkiä romaaneja ja syventymään yhteen aiheeseen kerralla pitkiksi ajoiksi.

Uudet aivot muokkautuivat pitkän harjoittamisen jälkeen internetin tarpeisiin. Siellä tarvitaan nopeaa päätöksentekokykyä; on päätettävä, mitä linkkiä klikkaamalla jatkaa eteenpäin. Sivuja selatessa myös silmän ja käden yhteistyö korostuu, kun hiirtä juoksutetaan näytöllä.

Kirjaa lukiessa ja internetiä selatessa aivot käyttävät eri alueita. Minusta se on mielenkiintoista. Samoja kirjaimia, sama kieli, mutta aivojen mielestä niin erilaisia.

Lukekaa Carrin kirja. Aiheen luulisi herättävän jokaisen lukijan harmaat aivosolut.

Kehitystä ei pidä jarruttaa. Sitä kannattaa tarkkailla. Se kannattaa tiedostaa. Ja sitten voikin paremmin tarttua rattiin ja ohjata volkswageniaan teille, joilla haluaa huristella.

Millaista ajattelua kannattaa tukea? Päätöksentekokyky, visuaalinen hahmotuskyky ja tiedon nopea arviointi kuulostavat hyödyllisiltä. Syvällinen ajattelu, keskittymiskyky ja luovuus tuntuvat myös elintärkeiltä.

Minusta on mieletöntä, ettei tietotekniikkaa enää opeteta kouluissa pakollisena oppiaineena. Sen pitäisi olla oppiaine, jota opettaisi oikeasti pätevä tietoteknikko. Eikä opettaisi pelkästään koodikieltä, vaan näyttäisi maallikoille koko kakun politiikkoineen kaikkineen realistisesti.

Nyt, kun tietotekniikan opetus on sysätty epämääräisesti kaikkien opettajien vastuulle, sille ei kuitenkaan anneta tarpeeksi selkeitä oppisisältöjä, jotka jokainen hallitsisi peruskoulusta päästyään. Käsiin levinnyt vastuu syö myös aikaa muiden tärkeiden taitojen harjoittelulta muissa oppiaineissa.

Internet ja tietotekniikka ovat monille läpinäkyviä. Näemme sen tarjoaman sisällön, mutta emme ymmärrä itse välinettä. Emmekä sen vaikutusta meihin.

Toivottavasti ensi syksynä kouluissa oppilaiden aivoja pestään monipuolisesti, niin että myös keskittymiskyky- ja luovuuskanavat tulisivat jokapäiväiseen käyttöön. Niiden perään itse ainakin arkisolmuissa usein huhuilen.