Viime vuosina tehokkuuden nimissä perustetut kuntien keskuskeittiöt täytyy useimmissa kunnissa soteuudistuksen myötä purkaa. Sama on edessä myös kunnallisessa kiinteistöhuollossa, jos maakunta- ja soteuudistus tehdään hallituksen eduskunnalle jättämällä mallilla.
Tämä johtuu siitä, että julkishallinnon yhteistyö esimerkiksi ruoka- ja kiinteistöhuollossa luetaan jatkossa kielletyksi markkinatoiminnaksi.
– Suoraan tämä ei maakuntalaista johdu, vaan se johtuu siitä, että kunnat eivät saa toimia markkinoilla kuin hyvin rajoitetusti. Maakunta on oma hankintayksikkönsä, kertoo Kuusamossa vieraileva Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju.
Markkinoilla toimimisen kielto on säädetty sillä perusteella, että markkinoilla mahdollisesti toimivien yritysten koetaan olevan kuntia heikommassa kilpailuasemassa. Kunta ei voi mennä konkurssiin.
Kuntien markkinanormia kiristetään jo vuoden 2019 alusta alkaen. Markkinatoiminnaksi laskettavaa työtä sallitaan kunnille vain viisi prosenttia niiden liikevaihdosta. Siihen saakka raja on vielä 10 prosenttia.
Kuusamossa keskuskeittiö Salvia valmistaa päivittäin aterioita päiväkotilapsille, koululaisille ja opiskelijoille sekä ikäihmisille. Lisäksi keittiössä huolehditaan kaupungin henkilöstöruokailusta ja edustustarjoilusta. Taivalkoskella toimii niin ikään keskuskeittiö ja Posiolla ravintokeskus.
Ongelmana tulee olemaan se, että mikäli kunnan keskuskeittiöstä myytäisiin ruokaa maakunnan palveluihin, eli käytännössä ikäihmisille tai vaikkapa maakunnan työntekijöille, olisi tämä myynti niin sanottua markkinaehtoista toimintaa, joka pyritään kiristettävillä normeilla kunnilta estämään.
– Käytännössä keskuskeittiöt joudutaan uudelleen järjestämään.
Tällöin osa, tai ne työntekijät, joiden työajasta yli puolet käytetään maakunnalle siirrettäviin toimintoihin, siirtyvät maakunnan työntekijöiksi.
Maakuntauudistuksessa tähytään keskuskeittiöiden sijasta markkinaehtoisiin ravintoloihin. Arvioidaan, että näistä kilpailuttamalla voi maakunta tilata esimerkiksi vanhuspalveluiden tarvitsemat ruuat. Keskuskeittiöt jäävät kunnille, mutta ruuan valmistaminen ikäihmisille niissä tyssää markkinanormitukseen.
Kuntien tuleva viiden prosentin kieltosääntö täyttyy äkkiä toisestakin syystä, sillä kuntien suoraan omistamat kiinteistöt lainoineen jäävät kuntien vastuulle. Kiinteistöjen vuokraaminen maakunnalle katsotaan markkinatoiminnaksi ylimenoajan jälkeen. Siirtymäaika on kolme vuotta ja vielä yksi lisävuosi maakunnalle optiona, mikäli se haluaa vuokrasopimusta jatkaa.
Kolmen vuoden ajan vuokraa säädellään niin, että kunnat saavat noina vuosina hieman lyhennettyä mahdollisia lainojaan.
Kolmen vuoden suoja-ajan jälkeen on toisin, eikä maakunnan tarvitse enää maksaa takuuvuokraa kiinteistöistä.
– Jos vaikka tuo Kuusamon Osuuspankki vuokraisi tuosta halvemmalla käyvän kiinteistön, niin miksi maakunta ei siihen menisi?
Taivalkoskelaisten kansalaisaddressilla vaatima mallisote-keskus ei Harjun mukaan näytä mahdolliselta edes hallituksen juuri lupaamien satojen miljoonien kokeilurahojen avulla. Kokeilurahat jaetaan vasta maakunta- ja sotelakipaketin säätämisen jälkeen.
– Pohjois-Pohjanmaan kunnat haluavat pilotoida näillä rahoilla valinnanvapauden palveluseteliä, Harju kertoo.
