Eduskuntatalon pyöröhallin lattia korjataan Kuusamon kivellä. Soidinvaarasta nostettiin liuskekiveä eduskuntatalon lattialaatoiksi liki 90 vuotta sitten. Nyt peruskorjauksessa olevan talon pyöröhallin lattiaan tarvitaan korjaussarja. Hallin kuluneita laattoja korvataan Soidinvaaran kvartsiittiliukseella ja fylliitillä, jotka ovat kestäneet lattialaatoista parhaiten lähes sadan vuoden kulutuksen.
Kuusamon Kovasin toimittaa kivet Erikstone Oy:lle vuosituhannen vaihteessa nostettujen kivien varastosta. Näytteitä kivistä yritys sai jo keväällä.
Tällä kertaa Kuusamosta toimitetaan kivilaatat raakamateriaalina. 1920-30-lukujen vaihteessa alkuperäiset lattialaatat hiottiin millintarkkuudella valmiiksi Jyrkänkosken liippatehtaalla.
Eduskunta on antanut peruskorjaukselle ohjeen säilyttää kaikki mahdollinen vanha historiaa ja suomalaisuutta kunnioittaen, sanoo Kuusamon Kovasimen Valma Lämsä.
– Ajatella, että samaa kiveä pystytään nostamaan samasta paikasta melkein sata vuotta sen jälkeen, kun alkuperäiset kivet nostettiin.
Ja kivennostajina on vieläpä saman suvun ihmisiä, iloitsee Lämsä.
Kuusamon Kovasin Oy:n saama tilaus voi käynnistää kivennoston Soidinvaarassa 15 vuoden tauon jälkeen. Jos tarve on enemmän kuin mitä kiviä on varastoituna, yhtiö hakee nostolupaa noin tuhannelle kuutiolle liuskekiveä. Edellinen nostolupa yhtiöllä oli 10 000 kuutiolle, josta se käytti vuosituhannen vaihteessa vain 10 prosenttia.
Soidinvaaran louhoksessa on puolimiljoonaa kuutiota rakennuskiveä. Liuskekiveä louhitaan mekaanisesti.
Kuusamosta lähtee eduskuntatalon lattialaattojen materiaaliksi vihreää, erittäin kovaa kvartsiittiliuksetta ja mahdollisesti mustaa fylliittiä. Soidinvaaran sateenkaarenvärejä toistavaa kvartsiittia on luonnonkivilaattana, eli hiomattomana, muun muassa Kuusamon kaupungintalon pääsisäänkäynnin kivetyksenä.
Se, minkä verran kivilaattoja pyöröhallissa uusitaan, ratkeaa syys-lokakuulla, kun lattia avataan. Uusi laattoja tarvitaan varsinkin pyöröhallin sisääntuloon. Kuusamon kiveä on myös yleisölehterillä, mutta matto on suojannut lehterin kivilattiaa kulumiselta. Jatkossa yleisö ohjataan lehterille pyöröhallin kautta. Aiemmin lehterille on kuljettu pääportaita pitkin.
Eduskuntatalon peruskorjauksen on määrä valmistua vuoden kuluttua syksyllä.
Valma Lämsä keskusteli Kuusamon kivitehtaan legendaarisesta kivilaattatoimituksesta eduskunnassa vuonna 2011 kirjoittaessaan Jyrkänkosken liippatehtaan historian loiston vuosista 1920-1933.
Lämsä kävi katsomassa ja kuvaamassa pyöröhallin lattiaa. Eduskuntatalon peruskorjaus oli tuolloin jo käynnissä.
– Soidinvaaran kiven kaunis väri, sateenkaaren värit ja pilvikuvajaiset, ovat säilyneet. Ainoastaan tätä kiveä olisi pitänyt alunperinkin toimittaa eduskuntataloon. Kuivajärven kivet ja osa Laajusvaaran kivistä olivat vaurioituneita, mutta toki niillä on käveltykin jo liki sata vuotta.
Huhtikuussa Valma Lämsä sai sähköpostin, jossa tiedusteltiin vieläkö Soidinvaaran kiveä on saatavilla. Valma Lämsä toimitti ensimmäiset näytteet kivestä keväällä.
– Näin varmistettiin, että kysymyksessä on sama kivi.
Kesäkuussa tuli pyyntö viidestä isommasta näytelaatasta. Ne Lämsä valitsi viitisentoista vuotta sitten Soidinvaarasta louhituista kivistä.
Näytekivien valitsemista seurasivat koskitilan miljöössä seisovat, lähes 50 vuotta sitten hiljentyneet, liippatehtaan koneet.
– Tällä paikalla ei enää sahata ja hiota kiveä, mutta kivennostonperinnettä on mahdollista vaalia. Muilta osin koskitilan tulevaisuudesta on olemassa suunnitelma, jota lähdetään tulevina vuosina toteuttamaan.
Se mitä eduskuntatalon tämänkertainen kivitoimitus merkitsee Kuusamon Kovasimelle, jää Valma Lämsän mukaan nähtäväksi. Soidinvaarassa on kaksi avointa louhosta ja 1920-luvun lopussa eduskuntatalon kiveä varten avattu louhos. Ekologinen ja hengittävä luonnonkivi kiinnostaa taas rakentajia sekä kotimaassa että ulkomailla.
– En ikimaailmassa olisi uskonut, että minusta tulee vielä ”kivennostaja”.
