Alakerta | Petri Karjalainen / petri.karjalainen@koillissanomat.fi
Politiikassa – ja elämässä – kannattaa taistella parhaan mahdollisen vaihtoehdon puolesta. Samalla pitää varautua siihen, etteivät asiat mene oman tahdon mukaan. Pitää olla varasuunnitelma.
Käylän Juomasuon kultakaivoksen vastustajilla ja kannattajilla olisi molemmilla hyvä mieltää myös se vaihtoehto, että oma mielipide ei kenties voita. Mitä siihen mennessä on tapahtunut? Ja ennen kaikkea, miten elämää jatketaan eteenpäin ratkaisun tultua?
Kaivoksen on sanottu olevan olevan Kuusamon matkailun kohtalonkysymys. Tämä viesti kiirii nyt ympäri valtakuntaa.
Voita tai kuole.
Voita tai kuole -asenteella saadaan aikaiseksi näyttävää julkisuutta. Me toimittajat pidämme joko-tai -asetelmista, koska kärjistyksistä saa hyviä otsikoita. Parhaiten mediassa myy kolme kovaa koota: kiima, kauna ja kauhu.
Kauhulööppejä saadaan tulossa olevasta, kuvitellusta tai todellisesta, ympäristökatastrofista. Kaunaa on tarjolla, kun kuusamolaiset kaivoksen kannattajat ja vastustajat iskevät oikein kunnolla toistensa kurkkuun.
Tätäkö me kuusamolaiset haluamme?
Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Ensinnäkin kaivos jakaa kuusamolaisten mielipiteet, kuten Koillissanomien palstoilta on voinut lukea. Ihmisillä on vahvoja perusteita olla puolesta tai vastaan. Matkailuväki nauli kielteisen kantansa pöytään monen mielestä vajavaisin tiedon, mikä sai aikaan vastareaktion.
Toiseksi on varauduttava siihen, että kaivosasia ei välttämättä ole kaikilta osin kuusamolaisten käsissä. Reunaehtoja voimme varmasti asettaa, ja on syytä miettiä, miten asioihin vaikutetaan pitkäjänteisimmin.
Kuusamon kaupungin yhdyskuntajohtaja Mika Mankisella on ratkaisuehdotus (KS 8.5.). Opinnäytetyössään Mankinen esittää, että kaivostoiminta rajataan halutun suuruiseksi kaavoituksen keinoin. Kaavoitus, eli maankäytön ohjaaminen, on kunnan yksinoikeus.
Oikeusvaikutteisella kaavalla päästäisiin pitkäjänteiseen ratkaisuun, kun jokaisesta harjanteesta ja mäennyppylästä ei tarvitsisi tapella erikseen. Kaavoituksella Kuusamo voi periaatteessa kieltää kaivokset kokonaan, mutta tuskin käytännössä. Mankisen mukaan kunnan monopolista huolimatta kaavoitukseen pitää aina olla kestävät perusteet.
Kaavoitus on aikaa vievää työtä – ja tylsää puuhaa suuren yleisön silmissä. Ei synny näyttäviä otsikoita ”kaivossodasta” valtakunnan päämedioihin, mikä on pelkästään hyväksi Kuusamon maineelle.
Omaan nilkkaan ei kannata ehdoin tahdoin pissiä.
Petri Karjalainen