Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesä on ollut koko maassa keskimääräistä koleampi. Kuusamossa on kuluneen kuukauden aikana ollut paitsi tavallista viileämpiä myös pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpiä päiviä.
Maan etelä- ja keskiosassa on paikoin ollut jopa harvinaisen koleaa, eli näin koleita kesäsäitä koetaan keskimäärin korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa. Asiasta kertoo Ilmatieteen laitos.
Koleinta on ollut maan kaakkoisosassa, missä kesän keskilämpötila on tähän mennessä ollut runsaat 2 astetta tavanomaista alempi. Edellisen tätä koleampaa on maan itäosassa ollut vuonna 1993 ja maan keskiosassa 2004. Paikoitellen myös kesä 2015 oli lämpötiloiltaan tämän kesän kaltainen tai koleampi.
Kesän tähän mennessä ylin lämpötila, 27,0 °C, mitattiin Hämeenlinnassa 19. toukokuuta. Jossain päin Suomea lämpötila on noussut hellelukemiin, eli yli 25 asteeseen, yhteensä 12 päivänä. Kuusamossa helleraja ei ole Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan ylittynyt. Lämpimillään on ollut 23,5 astetta viime perjantaina. Myös 3.7. oli lämmin päivä, silloin oli kuumimillaan 23 astetta.
Pitkän ajan keskiarvojen mukaan heinäkuun puoliväliin mennessä on tyypillisesti ehtinyt hellepäiviä kertyä jo parisen kymmentä jollain paikkakunnalla Suomessa. Hellepäivien lukumäärä ei koko maan tasolla ole kuitenkaan harvinainen. Edellisen kerran tätä vähemmän hellepäiviä on 17. heinäkuuta mennessä ollut muun muassa vuosina 2015, 2012 ja 2008.
Useilla paikkakunnilla hellerajaa ei kuitenkaan ole ylitetty vielä kertaakaan tänä kesänä. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla lämpötila on tänä kesänä ollut ylimmillään 25,0 astetta, mutta hellerajan yli ei ole päästy. Vuodesta 1959 lähtien tarkasteltaessa vastaavaa on tapahtunut vain kerran aiemmin; vuonna 1974, jolloin Helsinki-Vantaan lentoasemalla ei ollut ainuttakaan hellepäivää koko kesänä.
– Muutamilla muilla paikkakunnilla, missä helteet ovat antaneet odottaa itseään, on vastaavia helteettömiä alkukesiä ollut kuitenkin esimerkiksi maan pohjoisosassa vuonna 2015 ja maan etelä- ja keskiosassa paikoin vuonna 2012 ja 2008, kertoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Niina Niinimäki.
Kesän sademäärissä on suurta paikallista vaihtelua. Siinä missä paikoin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla on ollut harvinaisen kuivaa, on taas Pohjois-Lapissa, Pirkanmaalla ja kaakonkulmalla sademäärät ovat olleet harvinaisen suuria. Suuret paikalliset vaihtelut ovat kesäsateille tyypillisiä, sillä suurimmat sademäärät saadaan tavallisesti sade- ja ukkoskuuroista, jotka voivat olla hyvin paikallisia.
Kuusamossa on ollut muutamia päiviä, jolloin vettä on tullut kuin saavista kaataen. 5. heinäkuuta satoi 26,5 milliä ja 12. heinäkuuta 26,2 milliä.
Ukkosien osalta kesä on ollut poikkeuksellisen vaisu. Tähän mennessä maasalamoita on paikannettu Suomessa vain runsaat 6 000, joista noin puolet on kertynyt heinäkuussa.
Sää Suomessa riippuu Ilmatieteen laitoksen mukaan suuresti siitä, mistä suunnasta ilmavirtaukset tulevat ja miten säähäiriöt, eli matala- ja korkeapaineet, kulloinkin ovat sijoittuneet. Suuri luontainen vaihtelu on Suomen ilmastossa tyypillistä johtuen sijainnistamme Euraasian mantereen reunalla. Tänä kesänä Venäjälle pitkäksi aikaa lukkiutunut matalapaineen alue on estänyt Länsi-Euroopan lämpimiä ilmamassoja pääsemästä Suomeen. Vallitseva tuulen suunta on meillä ollut pääosin luoteesta ja sää on ollut matalapainevoittoista ja siksi viileää.
