Alakerta | Mikko Häme / mikko.hame@koillissanomat.fi
Kun luet tätä lehteä tänään torstaiaamuna, huomaat, ettei maailmanloppua tullut ainakaan vielä viime perjantaina. Jos näin olisi käynyt, lehti olisi jäänyt luonnollisesti sattuneesta syystä ilmestymättä.
Joidenkin arvioiden mukaan maailmanlopun olisi pitänyt tapahtua perjantaina illalla kello kahdeksan Suomen aikaa. Arvio perustui mayojen vanhojen tekstien tulkintaan – tosin joidenkin tutkijoiden mukaan tekstin väärinymmärrykseen.
Mutta siitä huolimatta.
Kirjoitin tämän tekstin viime perjantaina noin kello 16 Suomen aikaa, siis nelisen tuntia ennen otaksuttua loppua. Aloitin alakertakirjoitukseni konjunktiolla kun, koska olin perjantai-iltapäivänä lähes sataprosenttisen varma, ettei tuo maailmanlopun ennustus toteudu.
Tosin pieni merkki, vihjauksen omainen, että jotain olisi voinut tapahtua myöhemmin illalla, oli ilmassa. Olin tuolloin nimittäin harjakorkeutta viettävän Airo III -kerrostalon neljännen kerroksen parvekkeella Torankijärven rannalla.
Pakkasta oli kolmisenkymmentä astetta. Aurinko loitsi taivaalla punaisena, hieman uhkaavan oloisena. Oliko se joku ennusmerkki?
Samaan aikaan EVO:n lämpövoimalasta nousi taivaalle vahva savupilvi aika suoraan, koska tuulen henkäystäkään ei käynyt. Paikalla ollut tarkkaavainen rakennusvalvoja Timo Allenius kuitenkin huomasi, että savu käyttäytyi normaalista poikkeavasti. Tietyssä korkeudessa savu hajosi yhtä äkkiä kaikkiin ilmansuuntiin. Sitä ikään kuin painettiin ylhäältä alas päin. Oliko taivas painumassa maahan ja maailmanloppu tulossa?
Emme kuitenkaan porukalla oikein uskoneet asiaan ja maailmanlopun tuloon.
Lehti siis ilmestyi tänään normaaliin tapaan. Mutta jos johonkin perheeseen sitä ei ole tilauksesta huolimatta tullut, syy ei ole siinä, että maailmanloppu olisi tullut. Syy on yksinkertaisesti se, että jakelu ei ole toiminut ja elämää voi jatkaa entiseen malliin uutta maailmanloppua odotellen.
Mikko Häme