Alakerta | Aleksanteri Pikkarainen / aleksanteri.pikkarainen@koillissanomat.fi
Toisen asteen koulujaan päättävillä riittää mietittävää. Seuraavien kolmen viikon aikana erityisesti lukiolaisten pitäisi keksiä ja päättää, mitä haluavat opiskella jatkossa. Vaatimattomasti sanottuna kyseessä on tärkein yksittäinen päätös, joka leimaa ihmisen koko loppuelämää. Näin siis ainakin siinä tapauksessa, että se viihtyisä ja sopiva opiskelupaikka löytyy, ja ala osoittautuu oikeaksi.
Lukio on nykypäivänä monelle välivaihe, johon mennään, kun ei vielä keksitä sitä toiveammattia. Nyt tuo kolmen vuoden armonaika on käytetty, ja päätös oven takana.
Muistan elävästi millaisen stressin tuo ajatus nuorelle mielelle aiheutti, kun samalla pitäisi vielä jaksaa pärjätä kirjoituksissa.
Nyky-yhteiskunta on nuoren silmin katsottuna melko karu. Opiskelemaan on päästävä ja töitä lopulta löydyttävä, tai näyttää ympäristön silmissä häviäjältä. Ja sellaistahan ei suvaita. Ihmiset ovat kuitenkin yksilöitä, eikä täysipäiväinen opiskelu tai työnteko välttämättä sovi lainkaan kaikille ihmistyypeille. Tällaisia ihmisiä on yhteiskunnan rattaisiin hankala sovittaa.
Monen abiturientin pänttääminen ei suinkaan pääty ylioppilaskirjoituksiin. Se vasta alkaa siitä. Kun itse aikanaan pariinkin otteeseen luin yliopiston pääsykokeeseen, oli opiskeltavaa suurin piirtein 500 sivua kerralla. Niinhän siinä kävi, että ykkösopiskelupaikka jäikin lopulta haaveeksi. Kakkosvaihtoehtoon onneksi pääsin, mutta sekään ei ollut itsestäänselvyys. Hakumenettelyssä otettiin huomioon lukion päättötodistus, eikä ilman täysiä pisteitä olisi päässyt edes suositun koulutusalan pääsykokeisiin.
Moni lukiolainen on tietämättään jo sulkenut laiskottelulla tai muista syistä useita jatko-opiskelupaikkojen ovia. Jos keskiarvo tai ylioppilastodistusten arvosanat eivät riitä, laatikkoon ei monella alalla pääsykoekutsua kolahda.
En suinkaan halua maalailla seinille ylimääräisiä piruja tai muita satuolentoja. Nuoren kannattaa suhtautua rajattomaan vaihtoehtojen määrään positiivisena ongelmana. Elämä on lyhyt, joten kannattaa seurata unelmiaan ja pyrkiä tekemään sitä mistä tykkää, kuuntelematta liikaa mitä muut siitä ajattelevat.
Aleksanteri Pikkarainen