Alakerta |Helena Matila / helena.matila@koillissanomat.fi
Monella on parhaillaan käynnissä henkilökohtainen taistelu oman elimistönsä kanssa. Niin myös minulla. Elimistö tekee kaikkensa taistelussa viruksia ja bakteereita vastaan ja puolustussolut yrittävät torjua tautia aiheuttavia mikrobeja.
On flunssaa ja influenssaa. Nenä valuu, kurkku on raastinrautaa ja pääkoppa kuin puuroa täynnä. Vesi valuu silmistä ja korvissa humisee.
Lomien ja lomalaisten jälkeen pöpötkin ovat saaneet uutta energiaa ja niiden yritys on kova saada terveet tainnutettua pedin pohjalle.
Vastustuskykyä testataan ja on lähinnä onnen kauppaa, että purevatko ekstra-annoksina nautitut vitamiinit ja rohdot. Pakuriteetä ja inkivääriä on tullut lipitettyä jo kyllästymiseen asti. Mene ja tiedä auttaako, mutta ei niistä haittaakaan liene.
Nopein keino parantua on lepo. Se, että jäisi kotiin, malttaisi levätä eikä yrittäisi samalla tehdä kaikkia töitä, on pikaisin keino toipua. Nykyihmiselle se tuntuu kuitenkin olevan erityisen vaikeaa. Varsinkin jos kuumetta ei ole, niin töihin raahaudutaan vaikka puoliväkisin, oli olo kuinka huono tahansa.
Sitkuttelu taas pitkittää sairautta ja saattaa aiheuttaa vakavampia jälkitauteja. Hengitystieinfektiot ja jopa sydänlihastulehdus uhkaavat, jos itseään ei malta hoitaa ajoissa kuntoon.
Sairastajia on monia ja myös konstit taudin taltuttamiseen ovat moninaiset. Toiset tankkaavat särkylääkkeitä ja toiset vannovat pelkkään lepoon.
Monet luottavat lääkkeitä astetta kevyempiin vaihtoehtoihin. Jokaisen kodin kaapista löytyviä valkosipulia, sipulia, inkivääriä ja hunajaa käytetään flunssan oireiden helpottamiseen.
Kaikkea kannattaa kokeilla, mutta kaikkein tehokas hoito on kuitenkin lepo vällyjen alla. Tauti ei lähde kiirehtimällä, vaan sille on annettava aikansa.
Helena Matila