”Ooh, hei, Elina ja Eljas, my friend. Mitä kuuluu? Olen matkalla Ruandaan.” Lentoasemalla tervehti iloisesti kuusamolaistunut ystävämme Koko. Yksi heistä 25:sta kongolais- ja pakolaistaustaisesta, jotka muuttivat kaupunkiimme syksyllä 2015. Jäimme lapseni kanssa juttelemaan ja odottamaan konetta Kokon kanssa. Havahduin Kokon Ruanda-maininnasta. Mieleeni tuli Ruandan kansanmurhat 90-luvulta. Ajalta, jolloin itse olin vielä lapsi, mutta josta olin lukenut ja kuullut myöhemmin. Keskustelimme keveämpiä asioita suomeksi ja rankempia englanniksi, ettei poikani kuulisi vielä 6-vuotiaalle liian rankkoja tietoja yhdenlaisesta maailman todellisuudesta.
Sattumalta kohtaamani ystävä ja hänen kanssaan käymäni aikaisemmatkin keskustelut olivat hyvä alustus seuraavaan päivään Etnisten suhteiden foorumiin. Lähemmän tutustumisen kautta monet maahanmuuttaja-asioihin liittyvät teemat ovat tulleet lähemmäksi ja realistisemmaksi. Asiat ovat saaneet kasvoja, kun on kohdannut ihmisiä, jotka ovat kokeneet ja eläneet aivan erilaisissa tilanteissa, esim. sotien ja väkivallan äärellä, ja turvattomuuden keskellä. Elämän lähtökohdat lapsuudessa ovat olleet aivan erilaiset. Oikeusministeriön vuosittain järjestämän ETNO-foorumin pitopaikkana Finlandia-talo oli oiva, tietoinen tai tiedostamaton, valinta tilaisuudelle, jossa etnisten suhteiden teemoja käsiteltiin mm. tieteen, käytännön työn ja päätöksentekijöiden näkökulmista. Finlandia-talon ulkopuolella lippurivistössä liehuivat Suomi 100 -teeman mukaiset liput ihmiskasvoineen ja Yhdessä-sloganeineen.
Foorumin teemana tänä vuonna oli Yhteiskuntarauhaa nyt – Hyvät väestösuhteet Suomessa. Hyvät väestösuhteet pitävät sisällä ajatuksen, että eri väestöryhmiin kuuluvat ihmiset elävät yhdessä suomalaisessa yhteiskunnassa ja luottavat toisiinsa lähtökohdista ja taustasta riippumatta. Keskeisenä lähtökohtana on, että asenteet ja vuorovaikutussuhteet vaikuttavat turvallisuuden tunteeseen sekä kykyyn ja haluun osallistua yhteiskuntaan. Asenteet vaikuttavat keskeisesti ajatteluun ja kokemusten tulkintaan. Siten ihmiseen tai ihmisryhmään liitetyt positiiviset mielikuvat vaikuttavat vuorovaikutukseemme ja mielikuvat saattavat lisätä myös turvallisuuden tunnettamme. Näin asenteet vaikuttavat myös muihin väestösuhteiden osa-alueisiin.
Maahanmuuton asenneilmapiiri on Suomessa kiristynyt vuoden 2015 jälkeen, ja huolipuhe on lisääntynyt. Kyse on toisaalta asenteista maahanmuuttoa kohtaan, jotka ovat kireämpiä kuin itse monikulttuurisuutta tai moninaisuutta kohtaan. Samanaikaisesti keskusteluissa rinnastetaan usein maahanmuutto ja turvattomuus, mikä osaltaan lisää entisestään vastakkainasettelua ja turvattomuuden tunnetta. Oikeusministeriön tuoreen selvityksen (2017:13) mukaan nuorilla on myönteisempi suhtautuminen monikulttuurisuuteen kuin vanhemmilla, naisilla myönteisempi kuin miehillä. Asenteissa on nähtävissä yhteys iän ja sukupuolen lisäksi koulutustaustaan ja haavoittuvaan työmarkkina-asemaan. Hyvien väestösuhteiden edistämisessä yhtenä periaatteena on tuoda ilmiöitä näkyviksi, jotta ne tunnistettaisiin laaja-alaisuudessaan ja jotta niihin voitaisiin vaikuttavammin puuttua.
Euroopan historian dosentin, tutkijan Oula Silvennoisen puheenvuorossa tuotiin esille Suomen historiaa noin sadan vuoden takaa. Mitkä seikat vaikuttivat Suomen itsenäistymiseen, mikä johti asioiden kärjistymiseen kansalaissodaksi pian itsenäistymisen jälkeen jne. Hän avasi yhteiskuntarauhan historiaa ja nykypäivän tilannetta. Hyvät väestösuhteet eivät ole yksinomaan maahanmuuttokysymys. Suomessa ainakin vielä tällä hetkellä vallitsevat hyvät yhteiskunnan väestösuhteet eivät pysy yllä itsestään. Tarvitaan selkeämmin perusteltuja tulonsiirtoja, aktiivista toimintaa ja niistä viestimistä. Jännitteiden käsittely ja vastakkainasettelun ennaltaehkäiseminen vuoropuhelun avulla eri yhteisöissä on tärkeää. Ennakointi ja yhteiskuntarauhan vaaliminen on suurempiin konflikteihin puuttumista halvempaa. Epätasa-arvo rapauttaa luottamuksen. Mahdollisuuksien tasa-arvossa keskeistä on se, että heikoimmassa asemassa olevia tuetaan siten, että kaikki saavat tasavertaiset mahdollisuudet koulutukseen ja elämän sosiaalisten perusedellytysten toteutumiseen ja jokainen voi tavoitella itse hyvänä pitämiään päämääriä. Mahdollisuuksien tasa-arvo kaikille on paras tae yhteiskuntarauhalle.