Sähköisten tuotteiden ja palveluiden tarjonta on kasvanut viime vuosien aikana. Esimerkiksi erilaisten mobiilisovellusten, automaattien, verkkokaupan ja joukkoliikenteen palveluiden käyttö netissä on lisääntynyt.
Yhä enemmän pankki-, vero-, kirjasto-, terveys-, resepti- ja vapaa-aikapalveluita hoidetaan netin kautta omien tietokoneiden, läppäreiden, tablettien ja älypuhelimien äärellä. Osaa palveluista on nykyään jopa hankala saada kasvotusten tai puhelimitse, joten palveluiden saavutettavuuteen on kiinnitettävä enemmän huomiota.
Esteettömyyden ja saavutettavuuden käsitteitä käytetään välillä rinnakkain. Fyysisellä esteettömyydellä tarkoitetaan lähinnä esimerkiksi rakennuksiin, ulkoalueisiin ja julkisiin liikennevälineisiin liittyviä esteettömyysratkaisuja. Saavutettavuudella puolestaan tarkoitetaan lähinnä tiedonsaantiin, nettisivuihin ja -palveluihin liittyviä asioita. Saavutettavuudessa palvelut, viestintä ja nettisivut pitää toteuttaa niin, että ne ovat kaikkien saatavilla riippumatta ihmisen toimintakyvystä ja soveltuvat kaikille.
Saavutettavuus palvelussa, viestinnässä ja tiedonsaannissa merkitsee sitä, että käyttäjä voi valita eri tapoja kommunikoida sekä saada tietoa ja palveluja. Esimerkiksi julkisten tahojen tai palveluntuottajien tarjoama tieto pitää olla saatavilla eri kanavien kautta, kuten sähköisessä ja painetussa muodossa. Sähköisissä palveluissa on otettava huomioon, että sisältö on ymmärrettävää ja selkeää ja se on luettavissa ruudunlukuapuvälineillä.
Saavutettavuusdirektiivi ja sitä seuraava kansallinen lainsäädäntö edellyttää viranomaisia tekemään digitaaliset palvelut saavutettaviksi. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta astui voimaan tämän vuoden huhtikuussa.
Saavutettavuusvaatimusten soveltaminen käynnistyi portaittain 23. syyskuuta kuluvaa vuotta ja ne koskevat mm. kaikkia julkisen hallinnon organisaatioita sekä osaa järjestöistä ja yrityksistä. Eli muun muassa kuntien, seurakuntien ja maakunnan on hoidettava saavutettavuudenkin näkökulmasta palvelunsa sekä nettisivunsa ja mobiilisovelluksensa sisällöt saavutettaviksi. Saavutettavuuden edistäminen on olennainen osa julkisen hallinnon palveluiden digitalisointia. Saavutettavuusdirektiivin tavoitteena on muun muassa edistää kaikkien mahdollisuutta toimita täysivertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa ja parantaa digitaalisten palveluiden laatua.
Nettipalveluiden saavutettavuuteen liittyy tekninen ja sisällöllinen saavutettavuus. Lisäksi verkkopalvelun käyttöliittymän käytettävyys on oleellista saavutettavuuden kannalta.
Tekninen saavutettavuus tarkoittaa sitä, että esimerkiksi nettipalvelua voidaan käyttää teknisten apuvälineiden avulla ja palvelu on koodattu virheettömästi. Sisällön saavutettavuus puolestaan tarkoittaa kognitiivista saavutettavuutta eli sitä, että sisältö on ymmärrettävissä ja helposti omaksuttavissa ja käytettävissä. Sisällön saavutettavuutta voi parantaa esimerkiksi käyttämällä selkeää yleiskieltä, välttämällä erikoisia ja vaikeasti ymmärrettäviä termejä sekä jaksottamalla tekstisisältö helposti silmäiltäviksi kokonaisuuksiksi. Tekstin tulee olla virallisesti selkokielistä tai vähintään selkeää kieltä.
Saavutettavuudesta hyötyvät kaikki ihmiset. Erityisen tärkeää ja jopa välttämätöntä hyvä saavutettavuus on niille ihmisille, joilla on jokin vamma tai toimintarajoite. Esimerkiksi näkövammalla tai liikuntavammalla voi olla vaikutusta digitaalisten palvelujen käyttöön. Saavutettavilla verkkopalveluilla voidaan osaltaan parantaa ihmisten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassamme.
Lähteet: Invalidiliitto, Papunet, Celia, Valtiovarainministeriö ja Kuusamon kaupungin vammaispoliittinen ohjelma