Tiedon, ohjauksen ja tuen puute. Moni äiti kokee nämä tekijät toimivan imetyksen suurimmiksi haasteiksi.
Vaikka äidit saavat synnytyksen jälkeen kätilöiltä opastusta imetyksen saloihin, niin moni äiti huomaa vasta kotona vauva-arjen alettua kaipaavansa lisäneuvoja ja tukea.
– Sitä jää vähän tyhjän päälle, kun pääsee synnäriltä kotiin. Yleisesti imetykseen suhtaudutaan kannustavasti, mutta tukea ja faktatietoa erilaisiin ongelmiin ei olekaan helposti saatavilla. Neuvolasta apua voi kysyä, mutta ei sinnekään hetkessä saa aikoja. Kun ongelma on akuutti, niin sitä haluaisi neuvoa ja tukea nopeammin, kokee kuusamolainen kolmen lapsen äiti Mari Hietala.
Pienten vauvojen kanssa neuvolassa käydään kuukausittain. Neuvolakäynneillä käsitellään laajasti vauvan ja perheen hyvinvointiin liittyviä asioita, joten aina ei ole mahdollisuutta paneutua nimenomaan imetykseen. Imetysohjaus vie paljon aikaa, eikä vastaanottokäynnin rajoissa ole aina mahdollista antaa äidille kaikkea hänen tarvitsemaansa tukea.
Harvalla äidillä imetys sujuu täysin ongelmitta. Ongelmat ovat yleisimpiä imetyksen alkuvaiheessa, ja hoitamattomina ne voivat johtaa lisäruuan varhaiseen aloittamiseen ja jopa imetyksen loppumiseen. Imetystilanteet ja siinä mahdollisesti vastaan tulevat haasteet myös muuttuvat vauvan kasvaessa.
Monet imetyksen ongelmatilanteet voitaisiin ratkaista asiantuntevan imetysohjauksen avulla, uskoo kuusamolainen imetystukiäiti Rosa Palmgren.
– Oman esikoiseni kohdalla imetys loppui tiedon puutteeseen, mikä harmittaa kovasti. Puolen vuoden iässä vauvalle tuli tiheän imun kausi. Siitä luulin, että maito ei enää riitä ja lopetin imetyksen.
Myös toisen lapsen imetys toi mukanaan pulmatilanteita, mutta tuolloin Palmgren osasi hakea tietoa Imetyksen tuki ry:n nettisivuilta ja facebook-ryhmästä.
– Oli rintaraivarit kolmen kuukauden iässä. Hyvistä vinkeistä, kuten imetyksestä pimeässä huoneessa ja jumppapallon päällä oli kovasti apua.
Omien imetyskokemustensa kannustamana Palmgren on kouluttautunut imetystukiäidiksi Imetyksen tuki ry:n Keminmaassa järjestämässä koulutuksessa.
– Imetys ja sen onnistuminen on mielestäni niin tärkeä asia. Haluan olla antamassa vertaistukea toisille äideille ja osaltani jakaa tietoa imetykseen liittyen.
Palmgrenin lisäksi Kuusamosta on löytynyt useampikin imetystukitoiminnasta kiinnostunut äiti. Kuuden äidin yhteistyön voimin paikkakunnalla käynnistyy kesäkuun alussa imetyksen vertaistukiryhmä. Palmgren toimii ryhmän imetystukiäitinä ja hänen lisäkseen ryhmässä toimii viisi aputukiäitiä.
Imettäminen on asia, josta synnytyksen tavoin käydään vilkastakin esimerkiksi netissä.
– Imetyksen hyödyistä on syytä puhua ja tuoda esiin. Toisaalta yleinen asenne imetystä kohtaan voisi olla vielä parempi. Imetyksen luonnollisuutta tulisi korostaa, mikäpä sen luonnollisempaa kuin ruokkia omaa lastaan luonnollisimmalla tavalla, Palmgren kokee.
– Esimerkiksi julkisilla paikoilla imettäessä voi vielä saada paheksuvia katseita osakseen. Toisaalta tulee niitä kannustaviakin katseita, varsinkin toisilta äideiltä tai vanhemmilta naisilta, kokee kolmen lapsen äiti Annika Oikarinen.