Nyt ollaan kuusamolaisuuden ytimessä, sanoo Urho Turunen äikkösiä vuollessaan.
Äikkönen on ”entivanahanen” kuusamolainen joulukoriste, jota ei muualla tunneta. Tai ainakaan ei ole tiedossa, että tunnettaisiin. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseosta ei löydy yhtään merkintää äikkösestä.
– Kaikkialla siellä missä poroja on hoidettu lapsille on vuoltu poroja, myös Karjalassa, mutta äikkösistä ei ole muualla kuultu. Kuusamossa niitä on tehty varmaan niin kauan kun on päreitä vedetty.
Äikkönen muistuttaa kiehistä, joka on vuoltu tähden muotoon. Äikkösen perimmäinen tarkoitus oli viihdyttää lapsia ja koristaa jouluna pirttiä. Tapana oli nakella äikkösiä laipioon, ja kisailla siitä, kuka sai nakattua äikkösen kiinni kattolautojen rakoon. Tuoreesta vaaleasta puusta vuollut äikköset olivat kuin tähtiä pirtin tummassa katossa.
– Äikkösissä oli heittopainoa, pitempi varsi, terävä kärki, eikä kovin monta karvaa.
Karva tarkoittaa tässä sakaraa, lastua tai kiehkuraa, miten sen nyt kukakin tahtoo sanoa.
Urho Turusen äikköset ovat koristeellisia ja herkkiä, kiehkuroita riittää.
Turunen opetteli vuolemaan äikkösiä, kun sitä häneltä pyydettiin. Perinnekäsitöiden taitaja vuolee, tietenkin, itse tehdyillä puukoilla.
– Valitaan suorasyinen ja vaalea puu, jossa puukko luistaa kauniisti. Mänty oli perinteinen pärepuu, mutta tummuu. Koivu on yllättävän hauska ja kestävä. Raidasta saisi punaväriä. Haavasta tulisi valkoisin, samoin kuusesta. Ne kestävät vaaleina pitkään, kolme neljä joulua, mutta puukko ei niistä tykkää.
Kynän vahvuisesta tikusta tulee keskikokoinen äikkönen, pienimmät Turunen vuolee ei enempää kuin tulitikun vahvuisista tikuista.
Urho Turusella on äikkösten vuolemista varten tehty penkki, mutta onnistuu vuoleminen ilman sitäkin. Kaikki on nimittäin kiinni siitä miten kaunista lastua onnistuu vuolemaan.
– Nokka pitää saada mutkalle. Ranteella painetaan tasaisesti. Kyllä tämä hartioihin pitemmän päälle ottaa.
Liike lähtee hartioista, käsivarsi on suorana ja ote vakaa. Puukon terän on tehtävä lastua hitaasti liukumalla ja pysähdyttävä hetkeä ennen irtoamista.
– Yksi neuvo: jos on huonot hermot, ei kannata ruveta.
Äikkösten tuotekehityksellä ei ole rajoja. Turunen kaivaa autotallin uumenista spraymaalipulloja.
– Täällä oli nyt tavallista ja shokkiväri punaista. Kynäruiskulla näistä saisi niin värikkäitä kuin haluaa.
Ainakin valkoinen, hopea ja kulta sopivat äikköseen kauniisti.
Urho Turunen nostelee joulun kynnyksellä syntyneitä äikkösiä hiomakoneen päälle ja pyörittelee pienimpiä sormissaan. Nähtäväksi jää missä yhteydessä ja käytössä Urho Turusen äikkösiä vielä nähdään
Nähtäväksi jää myös se löytyykö äikkösten alkuperästä tietoa ja selitystä sille mistä äikkönen on saanut nimensä. Äikkönen sanan alkuperä ei tälle joululle selvinnyt.
