Alakerta | Petri Karjalainen / petri.karjalainen@koillissanomat.fi
Viime viikonloppuna hiihdettiin Suomen Cup ja sen päälle Rukan 50. talvikisat. Yleisöä oli paikalla jonkin verran, mutta määrä oli vaatimaton alkuvuosiin verrattuna. Ensimmäisissä Rukan talvikisoissa vuonna 1964 yleisöä änkesi stadionin monttuun ja ladun varteen 20 000 henkeä. Toimitsijoita seuralla oli tuhatkunta.
Kuusamon Erä-Veikkojen toiminnanjohtaja Seppo Linjakumpu totesi Ylen televisiohaastattelussa aikojen muuttuneen. Tärkeintä on tv-näkyvyys, jota riitti mukavasti hiihdolle ja Rukalle kahden päivän ajan. Linjakumpu piti Suomen Cupin kaltaisia kovan tason tv-kisoja parhaana tapana nostaa maastohiihdon asemaa Suomessa.
Linjakummun haastattelussa oli lisäksi viesti, joka kannattaa panna merkille. Hän sanoi, että seurat ovat valmiita kisoja järjestämään, kunhan se on mahdollista tehdä taloudellisesti kannattavasti.
Kortti tuo, kortti vie, mutta Nordic Opening on onnenkauppaa. Linjakumpu tietää mistä puhuu, sillä vuoden tärkeimmän kisan tuotto ei ollut toivottu. Kun kisoista ei jää seuralle muuta kuin hyvä maine ja tekemisen ilo, niin yksi jos toinenkin seura-aktiivi alkaa kysellä työn mielekkyyden perään.
Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS) saa taatusti omansa pois televisio-oikeuksien myynnillä, hiihtoliitto ottaa omansa ja tutkimuksen mukaan kisoista jää alueen yrityksiin miljoonan euron potti.
Ruka-Kuusamon matkailuyhdistys on nostanut Nordic Openingin tärkeimpien markkinointikanaviensa joukkoon. Perinteisiä Rukan avajaisia ei enää vietetä erikseen, vaan markkinointiponnistukset keskitetään maailmancupin yhteyteen. Voimien kokoaminen on erittäin kannatettavaa.
KEV:n suurtapahtumista kannattaa mainita suunnistuksen Fin5, joka tuo 10 000 lajin harrastajaa viikoksi Kuusamoon kesällä 2014.
Eräveikkolaisena ja eräveikkolaisten puolesta penään tulonjaon oikeudenmukaisuutta. Samaa kyseli Erä-Veikkojen aktiiveihin kuuluva Tapio Tahkola lehdessämme kiteyttäen seuraväen tunnot (KS 21.2.2013).
Kuinka kestävällä pohjalla maailmancupin avaus on, jos suurimman työn tehneelle seuralle ja sen 650 talkoolaiselle jää luu kaluttavaksi toisten latkiessa sopan? Eivätkä talkoolaiset itselleen ole rahaa vailla, vaan kuusamolaisille lapsille ja nuorille. Jos talkoolaiset väsyvät, ei ole kisojakaan.
Erä-Veikot tuo paikkakunnalle euroja, jotka muuten taatusti jäisivät saamatta. Seuralle on taattava suurkisoista kunnon järjestelykorvaus jo tälle vuodelle.
Tähän oikeutettuun vaatimukseen pitää kaikkien edellä mainittujen hyödynsaajien vihdoin herätä.
Petri Karjalainen