Kuusamolainen Erkki Pasanen täräytti moottorikelkan käyntiin lauantaiaamuna Nissinjärven länsipäässä viitostien P-paikalla.
Hänellä oli vapaapäivä ja matka kävi luonnollisesti mieliharrastuksen eli kalastuksen pariin. Koska oli talvi, mentiin tietenkin pilkille.
Nissinjärvessä on Pasasen mukaan ihan mukavankokoisia ahvenia, kun vain sattuvat syönnilleen. Tosin päivän ensimmäisistä avannoista kaloja ei tullut, mutta myöhemmin päivällä sentään paistinkalat.
Kitkan Kivilahdessa syntynyt, tänä päivänä 60 vuotta täyttävä Pasanen sai innostuksen kalastukseen jo poikasena.
– Isän kanssa käytiin puuveneellä soutelemassa ja uistinta vetämässä. Saaliiksi tuli lähinnä haukia. Mutta oli järvessä 60-luvulla mukavasti taimenia ja isä pyysi niitä talvisin verkoilla.
Ensimmäiset koululuokat Pasanen kävi Keski-Kitkan koululla ja jatkoi Ruva-ahon koulussa, koska perhe muutti myöhemmin Sarvivaaraan. Vanhemmat saivat sieltä asutustilan. Navetassa oli vajaat kymmenen lypsylehmää.
Koulujen jälkeen tie kävi muun muassa pöllin sahaukseen ja myöhemmin kuljetusalalle. Ensin hän ajoi Koillismaan Rakennukselle seitsemän vuotta ja viimeiset 30 vuotta hän on ottanut leipänsä omalla toiminimellä Kuljetus Erkki Pasanen. Toimenkuvaan kuluvat muun muassa vaihtolavakuljetukset sekä jäte- ja kappaletavarakuljetukset.
– Itse itseni olen elättänyt ja lähden ajoon kun tarvitaan. Varsinaisia kunnon lomia lomia en ole ennättänyt pitää koko yrittäjänäoloaikana. Joskus olen pitänyt viikon tai pidennettyjä viikonloppuja.
Pasasen mukaan matkailu ja rakentamissuhdanteet näkyvät kuljetusalalla. Nyt on rakentamisessa aika hiljaista. Muuten kuljetukset liittyvät esimerkiksi kesäisin 85-prosenttisesti rakentamiseen.
– Työmaa-aluetta on pääasiallisesti Kuusamo ja minulla on kymmenittäin vakituisia asiakkaita.
Kun vapaa-aikaa liikenee, Pasanen kalastaa. Kalalla tulee käytyä oikeastaan joka viikonloppu, 50-100 kertaa vuodessa.
– Talvella pilkin ja kesällä uistelen järvillä. Syksyllä pidän jonkin aikaa talviverkkoja.
Kuusamon lisäksi hän on käynyt kalalla muun muassa Venäjän Pääjärvellä, Ruotsissa Väner-järvellä ja Tanskan salmessa sekä Norjassa Kautokeinossa ja Jäämeren rannalla.
Ranuan Kultainen Taimen -kisaan Pasanen on osallistunut soutamalla 17 kertaa. Kaksi kertaa hän on yltänyt jopa voittoon ja mukana oli toisella kertaa yli 500 venekuntaa.
– Paikallisista järvistä parhaita uisteluvesiä ovat Kitka, Muojärvi, Kosto ja Irni, mutta saa punalihaisia toki muualtakin. Paras kala on taimen ja sitä pyydän mieluimmin. Kuusamossa uisteluharrastus on mielestäni vähentynyt ja homma on ukkoutunut. Säynävät ja hauet ovat lisääntyneet vesistöissä.
Nykyisistä alamitoista (rasvaeväleikattu 50 senttiä ja luonnonkala 60 senttiä) Pasanen pohtii, että saamamiehellehän ne ovat jo tosi komeita kaloja, mutta toisaalta sellaiset pitäisi päästää jatkamaan sukuaan. Vänerillä tosin 60 sentin kala on aika pieni. Siellä saa ottaa saaliiksi vain yli 60 senttisiä rasvaeväleikattuja. Suurin sieltä saamani taimen on painanut runsaat kymmenen kiloa, hän kertoo.
Pääjärvellä Pasanen laskeskelee käyneensä vuosien mittaan runsaat parikymmentä kertaa.
– Ensimmäiset reissut tein 90-luvun alkupuolella ja saaliit ovat niistä päivistä pudonneet hirveästi. Alkuvuosina riitti veneessä yksi vaappu. Neljän kilon taimen ei ollut mikään harvinaisuus, nyt kaikilla reissuilla ei saa kilon painoistakaan. Laitasalmen rannassa on nykyisin hienoja venäläisiä maastureita ja venäläisten kalastajien määrä on lisääntynyt voimakkaasti. He pitävät verkkoja ja leiriytyvät saariin.
– Jäämerellä olen käynyt muutaman kerran ja suurin saamani ruijanpallas on painanut 27 kiloa. Ei siis vielä mikään iso, kun ne voivat painaa jopa pitkästi yli sata kiloa. Kautokeinossa Altajoen latvavesiltä on tullut puolestaan hyvin ahvenia. Ahven onkin maukas kala ja yleensä fileroin ne ja paistan. Taimen on parhaimmillaan graavattuna, samoin siika. Taimenta on kiva leikata, kun se on niin jäykkälihainen verrattuna vaikkapa kaupan loheen.
