Eroon mie­len­ter­veys­on­gel­mien hä­peä­lei­mas­ta

Joka päivä arviolta yhdeksän henkilöä jää eläkkeelle masennuksen tai muun mielenterveysongelman takia.

– Ihmiset ei uskalla hakea apua ongelmilleen. Ennakkoluulot ja häpeäleima vaikeuttaa hakeutumista avun piiriin. Salataan oireita ja viivytellään avun hakemista, mikä taas estää tai hidastaa paranemista, kertoo Mielenterveyden keskusliiton (MTKL) ja Kuusamon Mielenterveyden Tuki ry:n puheenjohtaja Tarmo Raatikainen.

Tulevaan hallitusohjelmaan pitääkin Raatikaisen mielestä saada kirjattua stigman torjumisohjelma. Seuraavien hallitusohjelmaneuvottelujen tavoitteeksi MTKL vaatii suomalaisen antistigmahankkeen.

– Tarvitaan antistigma-hanke, jotta päästään eroon mielenterveysongelmiin liittyvästä häpeästä ja syrjinnästä.

Masennuksesta on oltava yhtä luonteva puhua kuin vaikkapa katkenneesta kädestä tai flunssasta.

Stigma alistaa ja eristää mielenterveyden ongelmista kärsiviä ja määrittelee tiukasti normaalin tuntemisen ja ajattelun tapoja. Mielenterveysongelmista kärsivät samaistuvat ympäristön asenteisiin. Yksilön kokema sisäinen stigma on vakava este ja haaste hänen kuntoutumiselleen.

Tutkimusten mukaan on myös tavallista, että mielenterveyskuntoutuja jättää hakematta koulutuksiin tai töihin ennakoidessaan ympäristön kielteisiä reaktioita.

Suomi on ainoa Pohjoismaa, jolla ei ole stigman vastaista kärkihanketta. Muissa Pohjoismaissa on toteutettu julkisella rahoituksella menestyksekkäitä kansallisia ohjelmia häpeäleiman vähentämiseksi.

Muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa on koulutettu mielenterveyden ongelmia kokeneita mielenterveyslähettiläiksi. Norjassa on järjestetty mediakampanjoita ja viety mielenterveyskoulutusta päiväkoteihin ja kouluihin.

– Mallia voidaan ottaa muista Pohjoismaista. Suomessakin monet julkkikset ovat tulleet esiin mielenterveysongelmiensa kanssa, mutta työtä tarvitaan edelleen.