Alakerta | Petri Karjalainen / petri.karjalainen@koillissanomat.fi
Lukion historian tunneilta mieleen on jäänyt Ervastin Sepon kertomukset isästään Ali Ervastista. Kunnanlääkärinä vuosikymmenet työskennelleen Ali Ervastin kuolemasta tuli kuluneeksi 60 vuotta.
Lääkintöneuvos Ervasti hoiti Kuusamon kunnanlääkärin virkansa ohella useaan otteeseen myös Taivalkosken ja Posion aluelääkärin viransijaisuutta. Oli siinä yhdelle miehelle työmaata kerrakseen, kun päälle lasketaan lukuisat yhteiskunnalliset luottamustehtävät.
Seppo Ervasti kertoi, kuinka hänen isänsä luokse saattoi virrata potilaita aamusta iltaan. Lääkäri otti vastaan niin kauan kuin jaksoi, kunnes joutui ilmoittamaan, että on pakko mennä lepäämään. Jäljelle jääneet potilaat vetäytyivät nöyrästi odottamaan seuraavaa päivää.
Kuusamossa vanhempi väki muistelee Oravalan aikaa. Tällä viitataan kunnanlääkäri Erkki Oravalaan 70-luvun alussa, jolloin noin 20 000 asukkaan vaivat hoidettiin 3-4 lääkärillä. Nyt väkeä on vähemmän ja lääkärinvirkoja 19,5, mutta jonot pitenevät.
Jonot pitenevät, koska lääkärikäyntien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti Ervastin ja Oravalan ajoista. Yksi syy on lääketieteen kehittyminen: yhä useampiin sairauksiin löytyy onneksemme hoito. Syynä ovat myös elintavat. Jos koillismaalaiset liikkuisivat enemmän, söisivät terveellisemmin ja joisivat vähemmän alkoholia, olisi terveyskeskuksessa paljon nykyistä hiljaisempaa.
Sitten on vielä yksi ja oikeastaan vähän nolo syy meille nykyihmisille.
Ervastin aikaan lääkäriin ei menty kuin ”pää kainalossa”. Nyt tuntuvat perustaidot tavallisten pikkusairauksien hoidossa olevan hukassa yhä useammalta.
Juttelin asiasta terveyskeskuksen ylilääkäri Niilo Keräsen kanssa. Hän arvioi, että Kuusamon terveyskeskuksen 47 000 käynnistä ainakin kolmannes eli 15 000 on ”turhia”. Turhat käynnit ovat tavallisia nuhakuumeita, jäsenkolotuksia ja selkäkipuja, jotka paranevat itsestään tai itsehoidolla. Lääkärin vastaanotolla niille ei pystytä tekemään mitään.
Turvattomuus ja jonkinlainen uusavuttomuus ajaa Keräsen mukaan ihmisiä lääkärin puheille. Hätä on varmasti aito, mutta on syytä miettiä, voitaisiinko siihen vastata muuten kuin kuormittamalla terveyskeskusta.
Tätä ei jostain syystä uskalleta sanoa ääneen, kun voivotellaan terveyskeskuksien ruuhkaisuutta ja vaaditaan isoon ääneen lisää lääkärinvirkoja. Yksi lääkäri ottaa vuoden aikana vastaan noin kolmetuhatta potilasta, ja potilasmäärä on lisääntynyt tasaisesti sitä mukaa, kun lääkärinvirkoja on perustettu lisää.
Petri Karjalainen