Alakerta |Janne Kaikkonen / janne.kaikkonen@koillissanomat.fi
Tuossa perjantaina katselin televisiosta hieman Nenäpäivä-lähetystä. Siinä samalla pistelin paistettua siikaa naamariin ja ajattelin olevani melkoisen etuoikeutettu. Ei sitä joka pojalla tai tyttärellä ole tässä maailmassa mahdollisuutta nauttia suoraan puhtaasta luonnosta saadusta ruuasta.
Väistämättä siinä syödessäni nousi myös mieleeni ajatus, että kuinkakohan kauan tällainen etuoikeus jatkuu. Kaikenmaailman myrkkyjä virtaa luontoon jatkuvasti. Pahimpana esimerkkinä tästä on tietysti tuo Sotkamon Talvivaaran kaivos, joka on jo ehtinyt aiheuttaa toiminnallaan melkoista tuhoa. Viime viikolla siellä hajonneesta jätevesialtaasta on tainnut päästä luontoon niin suuri määrä myrkkyjä, ettei sitä tällainen lukiossa matematiikkaa lyhyen oppimäärän verran opiskellut voi oikein edes käsittää.
Tuon Talvivaaran viimeisimmän esimerkin pitäisi viimeistään herättää ihmiset täällä Koillismaallakin siihen tosiseikkaan, ettei tuo kaivannaisteollisuus oikein tänne Kuusamoon sovi. Asiaan liittyy niin suuria riskejä, etten näe kaivoksen perustamisessa minkäänlaista järkeä. Ne muutamat työpaikat, joita mahdollinen kaivos toisi tullessaan, eivät kyllä missään nimessä korvaisi sitä harmitusta, mitä luonnon tuhoutuminen aiheuttaisi.
Sitä paitsi mihin nykypäivänä edes tarvitaan jotain kullan kaivamista? Uraanista ja muista myrkyistä puhumattakaan. Kullasta tulee nyt lähinnä mieleen toki olympialaisten voittomitalit, joissa ei niissäkään taida nykyään niin hirveästi kultaa olla. Tosin tästä en ole aivan varma. Toinen kullan käyttäjäryhmä ovat sitten nämä liian isoja kaulakoruja käyttävät hiphopmuusikot, jotka kyllä varmasti pärjäisivät ilmankin kaulassa killuvia metalliesineitä.
Toivottavasti minulla ja myös muilla ihmisillä säilyy siis jatkossakin mahdollisuus nauttia Koillismaan luonnon puhtaista antimista. Haluan tulevaisuudessakin viettää iltoja kuusamolaista siikaa naamatauluun vetäen. Näistä etuoikeuksista kannattaa pitää kiinni. Ei ole mitään syytä antaa niiden vaan mennä lyhytnäköisen eduntavoittelun nimissä.
Janne Kaikkonen